Ukiortaami oqalugiaat 2012

Asasakka nunaqqatikka.

Ukioq 2011 naareerpoq ukiorlu 2012 aallartereerluni. Ukiortaami qamannga pisumik  pilluaritsi. Neriuppunga nalliuttorsuit tipaatsunnartuat tamanit misigilluarneqarsimassasoq ukiorlu nutaaq iserfigisarput neriuutitta piviusunngornerannik nassataqarumaartoq.

Ukiumi qaangiuttumi atorsimasatsinnut nuannersunut ilaatigullu ilungersunarsinnaasunut tamanut qujanaq.

Allanngoriartorneq
Ukiut pingasunngulersut matuma siorna Namminersorneq atuutilersoq nalliuttorsiutigaarput, taamaalillutalu aamma uppernarsarparput inuiaqatigiittut immitsinnut akisussaaffigiumalluta. Ulloq nuannersorsuaq tuulluusimaarlunga pilluaammerlungalu eqqaasarpara. Akisussaaffipput annerulissasoq akuerigatsigu aamma pissutsit tamarmik qangatut ingerlaannarsinnaajunnaartut akuersaarparput. Sapiissuseqarluta allanngoriartornissaq akuersaarparput inuiaqatigiinnilu unammilligassavut pimoorussilluta suleqataaffigiumallugit uppernarsaalluta.

Tamattali aamma nalunngilarput allannguiniarnerit suulluunniit nalornisitsisinnaalersartut, pingaartumik kisimiittutut misigisimagaanni siunertallu takujuminaatsikkaanni. Taamaammat siunnerfiit tamanut erseqqissuusariaqarput, immitsinnullu neriorsueqatigiittariaqarpugut allannguinerit pitsanngoriaatitut allannguinerusariaqartut nukissamik imminullu tatiginermik tunisisuusut. Siunnerfigummi ersaripput. Inuiaqatigiinnik imminnut napatittunik pilersitserusuppugut. Inuiaqatigiit inuppalaartut, aningaasarsiornikkut, avatangiisitigut inooqatigiinnikkullu isumannaatsumik ingerlasut pilersikkusuppagut, kinguaatsinnullu kingornutasseerusuppugut inuiaqatigiinnik peqqissunik nunarsuarmioqatitsinnut naleqqersuussinnaasunik. Tamattami politikeritut, innuttaaqataasutut aammalu kattuffinni ingerlatsisuusutut pisussaaffeqarpugut inuiaqatigiinnik nukittuunik pilersitseqataanissamut siunissamullu isumannaatsumut tunngavileeqataanissamut.

Allanngoriartornerup nalaani pisariaqarluinnarpoq innuttaaqataasutut akisussaassutsimik takutitsinissarput, immitsinnut inoqatitsinnullu. Asasakka innuttaaqatikka, kingunissalimmik oqalliseqataajuartariaqarpusi naalakkersuinikkullu oqartussaasut eqqortunik aalajangiisarnissaannut ikiortariaqarpasi. Ataatsimoorussatsinnik anguniagaqarpugut, aqqutitsinni allannguisariaqarnerit nalaattassavagut tamakkulu ataqqeqatigiilluta eqqartortassavagut.

Ataaserli avaqqunneqarsinnaanngilaq: Tassalu tamavitta pisinnaasarput naapertorlugu arlaatigut peqataasariaqaratta. Aningaasarsiornikkut pissutsit najummatsernartut aqqusaarpavut naammattusaariniarnerlu imaannaanngilaq. Immitsinnulli eqqaasittuassaagut pinngitsoorata meeqqat utoqqaallu inuunerminni atugarissaartinnissaat akissaqarfigiuartariaqaratsigu.

Siuariartorpugut
Ukiup 2011-p naajartulernerani Naatsorsueqqissaartarfiup paasissutissat arlariit qiimmaallannartut saqqummersippai. Ilaatigut paasinarsivoq ukiumi qaangiuteqqammersumi nunatta avammut tunisinera malunnaatilimmik annertuseriarsimasoq. 2010-mut sanilliullugu siorna annertuseriaat 376 mio. koruuniusimavoq, nalinga 25 %-ngajammik qaffariarsimalluni.

Tassa aalisakkat assigiinngitsut malunnavissortumik akigissaarnerulersimapput.

Kisitsisit tamakku tutsuiginartut pisortatigoortullu tunngavigalugit aalisarneq pillugu oqallinneq maanna torernerusumik ingerlaqqittariaqalerpoq.

Aalisarnerup taamatut killiffia unnersiutigisassaagaluartoq aamma nalunngilarput suli ilaatigut naammattumik pissarsiviusumik ingerlanngitsoq, amerlasuutigummi imminut napatittumik ingerlatsineq suli anguneqanngilaq. Taamaattuminguna Naalakkersuisut aalisarnerup allatut ullutsinnullu naleqquttumik aaqqissuuteqqinneqarnissaa ilungersuutigalugu suliniutigigipput, tamatumanilu aalisarnermi susassaqartut naalakkersuinikkullu suleqativut paaseqatiginerunissaat angorusoqaarput.

Periarfissaq manna iluatsillugu sineriassuatsinni aalisartut, piniartut inoqutaallu tamaasa nunatta siuariartorneranik pilersitseqataasut qujaffigerusuppakka ukiumilu nutaami ingerlalluarnerulernissassinnik kissaallusi.

Pissutsinut nutaanut naleqqussarnissaq
Aalisarnermit tunisassiatta MSC-imik ilisarnaaserneqarlutik avammut niuerutigineqalernissaat ukioq manna 2012-imi suli pimoorussinerulluta anguniartariaqarparput.

MSC-imik ilisarnaasiinerup anguneqarneratigut tunisassiat ikinneruleraluarlutik suli akigissaarnerulernissaat qulakkeerniagaavoq, tamannalu tunisassiatsinnut assigiinngitsunut tamanut raajanut, qaleralinnut, saarullinnut aalisakkanullu allanut atuutsinniartariaqarpoq. Nunanut allanut aalisakkanik tunisassiornikkut unammillikkatsinnut naleqqiulluta kinguussaanaveersaarnissarput sissueqqissaartariaqarparput.

Tamattami ukiut arlerlugit nalunngereerparput qaleraleqassuseq killup tungaanut ingerlasoq.

Maannakkutut ingerlaannassagutta aarleqqutigaarput immaqa ukiut 20-t qaangiuppata qaleraleqassuseq ulorianartorsiorsinnaalissasoq. Taamatut nunarput ingerlaleqqunanngeqaaq. Oqareernittut kinguaassagut eqqarsaatigissallugit tamatta pisussaaffeqarpugut.

Silap pissusaata allanngoriartornera ilutigalugu aalisarnerup iluani periarfissat nutaat aggerput. Periarfissallu nutaat aalisarnermi misileraanikkut iluaqutigineqalernissaat siunertaralugu qanimut malinnaavigineqarput.

”Asasarput siunissaq”
Ukiumi qaangiuttumi pisimasorpassuit nuannersut ilagaat Nakuusa Youth Forum-imik taallugu inuusuttuaqqat Ilulissani Naalakkersuisut Unicef-illu aaqqissugaannik ataatsimeersuartinneqarnerat. Meeqqat inuusuttuaqqallu nunatsinniit tamaninngaanneersut peqataapput, amerlanerujussuillu peqataanissaminnut kissaateqarsimagaluarlutik.

Ataatsimeersuartut naammassinerminni Inatsisartunut Naalakkersuisunullu allakkiaqarput arlariinnik pingaartitaminnik inassuteqarlutik, allakkiartillu qulequtsersimavaat ”ASASARPUT SIUNISSAQ.” Meerartatta inuusuttuarartattalu oqariartuuterpassuisa tangiat tamatta paasilluarunarparput, tassa atuartitaaneq ilinniartitaanerlu sunit tamanit pingaarnerutillugit politikkeqassasugut.

Naalakkersuisut sinnerlugit oqaatigissavara inassuteqaatisi assut qujarukkatsigit suleriaqqinnissatsinnilu arlalippassuartigut najoqqutarerusullugit. Ilaatigut meeqqat atuarfiata ineriartorteqqinnerani aammalu angerlarsimaffitsik qimallugu atuariartortariaqartartut eqqarsaatigalugit upernaamut pilersaarusiamik saqqummiussigutta tamakku ilaatinneqarumaarput.

Naatsorsuinerit kingulliit ersersippaat ilinniartitaaneq qaffassarniarlugu ukiuni makkunani immikkut suliniutivut angusaqarfiulereersut. Inuusuttummi 2010-mi ilinnialersut 2005-imi aallartittunut sanilliullugit 36%-imik amerlanerupput aammalu 38%-imik amerlanerusut ilinniakkaminnik naammassinnittalersimallutik.

Sulilu isumalluarnarnerulissaaq atuartut angerlarsimaffii ilinniartullu inaat amerlanerulerpata. Naalakkersuisut ungasinngitsumi aalajangerpugut atuartut angerlarsimaffiinut ilinniartullu inaannut aningaasaliissutigisartakkavut amerliniarlugit.

Qularutiginngilluinnarpara Nakuusa Youth Forummikkut kissaataat siunnersuutaallu allat uterfigeqqittarumaarlutigit, taamaattumik takorloorpara ukiumut ataasiarluta naapeqatigiilaartarnissarput – eqqartueqatigiilluta aammalu meeqqat inuusuttuaqqallu atugaannik naalakkersuinikkut qanoq suleriuseqartoqarsinnaanera paasiniarlugu.

Periarfissaq manna iluatsillugu sinerissami meeqqat inuusuttuaqqallu, angajoqqaat allallu perorsaanermik atuartitaanermillu suliaqartut tamaasa qamannga pisumik qujaffigerusuppakka ingerlalluarnissaannillu kissaallugit.

Aamma pinngitsoorumanngilanga nammineq piumassusertik naapertorlugu suliniuteqartorpassuit qamannga pisumik qujassuteqarfigissallugit, soorlu ukiarmi Meeqqat Inuunerissut iluatseqisumik meeqqat atugarissaarnerulernissaannik siunertaqarlutik nuna tamakkerlugu katersuiniartut. Soorunami aamma timersornerup silarsuaani, peqatigiiffinnilu allani, aningaasarsiutiginngikkaluarlugu suliniuteqartorpassuit qutsavigingaarpavut.

Aatsitassarsiornermut alloriarnissaq qanillivoq
Imartatsinni uuliamik pimoorusilluni ujarlernerup aallartinneraniit maanna ukiut marluk qaangiunneranni uppernarsivarput kalaallit suliffeqarfiutaat kalaallillu sulisartut alloriaqqinnissamut piumassuseqartut. Suliffeqarfiit uuliasiornerup iluani susassaqartut ukiumi qaangiuttumi tallimariaammik amerleriarsimapput – aaliuna aatsaat aallartisaannartugut.

Imartatsinnili uuliamik annertunerusumik nassaarnissaq ungasissinnaammat aatsitassarsiornermut periarfissat allat aamma malersorneqartariaqarput. Suliffissat nutaat amerlasuut tassaniipput, inuiaqatigiittulli tamakku naammaginartumik pissarsivigissagutsigit ullumernit piareersimanerusariaqarpugut.

Ukiumi qaangiuttumi suliffissaaleqisut ikiorserneqarsinnaanerulernissaat tunngavissipparput. Suliffissaarussimasunik nalunaarsuisarnerit nutaat eqquppavut amerlanerusut sulilersinnaalernissaat siunertaralugu.

Aatsitassarsiorfinnik arlalinnik ammaanissaq qanilliartorpoq. Ukiumi nutaami naatsorsuutigaarput aatsitassarsiorfinnik ammaanissamut qinnuteqaatit arlallit tigujumaarlutigit. Taamanikkussamut soorunami apeqqutaajumaarpoq inatsisit malillugit piumasaqaatit aatsitassarsiorfiit eqqortissinnaajumaarneraat. Taamaattoq misiginarpoq ulloq pingaarutilimmik taassuminnga aalajangiiffiusussaq qanilliartuinnartoq.

Siunissarput pillugu sapinngisamik peqatigiilluta aaqqiisariaqarpugut. Taamatut oqarninni eqqarsaatiginerpaavara Maniitsup eqqaani aluminiumik aatsitsiviliortoqarsinnaaneranik pilersaarut.

Pilersaarut pillugu inuit isumaat suli aalapput. Ilaat akerliupput ilaallu isumaqataallutik – isummat tamarmik inissaqarput. Qanorluunniilli ikkaluarpat pingaarnerusoq tassaavoq eqqaamassallugu nunatta inatsisai aammalu nunat tamalaat akornanni isumaqatigiissutit atuuttut tunngavigalugit isummersorneq aalajangiinissarlu ingerlassammata – tassa nunarput inatsisitigut maleruagassatigullu pisussaaffeqarmat imaasiallaannaq qulaatiinnarneqarsinnaanngitsunik. Akisussaassuseqartumik sulivugut suliuassallutalu.

Nunarput nunarsuarpullu
Asasakka inuiaqatikka.

Unnuk manna nunatta avataanut silarsuarmut aamma qivianngitsoorneq saperpunga. Toqqaannartumik nunarsuarmioqatitsinnut inooqataaleraluttuinnarnitsinni sumiluunniit pisartut qanittuararsuartut malinnaaffigisinnaalersimavagut.

Ukiumi qaangiuttumi pisimasut quarsaarnartorpassuit ilagaat Japan-imi nunap sajorujussuarneratigut inuppassuit ajunaarmata atomillu nukinganik nukissiorfiit aamma ajutoorfiunerisigut suli ulloq manna tikillugu annertuumik ulorianartorsiortoqarmat.

2011-mili nunani qaninnerusatsinni pisimasut akornanni sakkortunerpaamik aalaterneqaatigisarput tassaavoq Norgemi qeqertaaqqami Utøyami inuusuttorpassuit politikkimik soqutigisaqarlutik katersuussimasut toqoragaanerat. Pisimasumi amiilaarnartumi nunaqqaterpassuagut soorunami misiginneqataanerminnik takutitsipput tamannalu Norgemi innuttaasunut apuupparput.

Innuttaasut kisermaassilluni peqqarniitsumillu naalakkersuinikkut ingerlatsisoqarneranik qatsussillutik nunani arlalissuarni mumisitsinerat ”Araberit nunaanni upernaamik” taaneqartoq takutitsivoq qanga naalagaaffiit allanngujaatsutut isigineqaraluartut nunarsuaq tamakkerlugu ineriartornermit aamma sunnigaasalersut. Neriussaagut mumisitsinerit pisut inuiaqatigiit pineqartut oqartussaaqataanerulernerannik kinguneqassasut inuiaallu eqqisseqatigiinnerulernissaannik aqqutissiuussissasut.

2012-imut Naalakkersuisut pilersaarutaat
Nunarpassuit aningaasarsiornikkut ingerlanerliornerat 2008-mi aallartittoq suli taannaavoq – allaat ajorseriaqqinnissaa ilimanaateqarsinnaalluni.

Nunattali eqqugaanera ilimagisaminngarnit sakkukinneruvoq. Siornaak nunatta aningaasarsiornera 1,2%-imik siuariarsimavoq. 2011-mi nunatta aningaasarsiornerata taamaaqataanik annertunerusumilluunniit siuariarsimanissaa naatsorsuutigaarput.

Pisortalli aningaasartuutaat amerliartuinnartut akissaqartissagutsigit tamanna naammanngilaq. Nunatta aningaasarsiornerata qaffariarnerata nalinga ukiumut minnerpaamik 2-3%-ip akornanniittariaqarpoq.

Taamaattumik innuttaasut atugaat suli pitsaaneruleqqullugit Naalakkersuisunit ukiumi 2012-imi siunniuppagut makku pingaarnerutillugit sulissutigissallugit:

• suliffissat amerlanerusut
• sinerissami illunik inissianillu sanaartortitsinerit amerlanerusut
• meeqqat angerlarsimaffii ilinniartunullu inissiat amerlanerusut
• ilinniartut praktikkertullu amerlanerusut, kiisalu
• nunatsinni naligiinnginnerup annikillisinneqarnissaa.

Taamatut anguniagaqarnitsinni kommunit qanimut suleqatigalugillu siuarsaaqatigissavagut. Ukiumi nutaami kissaatima annerpaartaraat ataatsimut kivitseqatigiissinnaanerput pimoorutissagipput, taannatuaavormi angusaqarluarnissatsinnik qulakkeerinnissutaasinnaasoq.

Inuiaqatigiittut aaqqissuussaanitta allanngortikkiartornera nangillugu Naalakkersuisuni 2012-imut annertuunik pilersaaruteqarpugut.

Ataatsimut isigalugu sapiissuseqartariaqarpugut periusitoqqanik sungiutiinnarsimasanik allannguinissamut, taamaaliortariaqarpugullu uagutsinnuinnaq pinnata kisiannili meeqqatta taakkualu kinguaassaasa inuuniarnikkut atugassaat pitsaasumik qulakkiissagutsigit.

Soraarnerussutisiaqartarnermi aaqqissuusseqqinnissaq pisariaqarpoq, amerlanerit utoqqalinissaminnut namminneq ileqqaaruteqartalernissaat siunertaralugu. Taamatullu ineqarnermut tapiissutaasartut annerusumik pisariaqartitsisunut tutsinneqartalernissaat anguneqartariaqarpoq. Innaallagissamut, imermut, kiassarnermut assartuussinermullu assigiimmik akeqartitsisimanerup atorunnaarsinneqarneraniit ukiut qulinngorneranni nalileeqqinnissaq pisariaqarpoq.

Tamakku tamarmik inuiaqatigiinnut tamanut sunniuteqartussaammata Naalakkersuisut pilersaarutigaat ukiup 2012-ip ingerlanerani suliffeqarnermi kattuffiit sulisartut sulisitsisullu allannguinissat pillugit isumaqatigiinniarfigissallugit.

2012-imi inuiaqatigiinni akiitsoqarnerup immikkut isiginiarneqarnissaa pilersaarutigaarput, tamatumunnga ilanngullugu sanaartornikkut pisarialimmik aningaasaliiffigineqartariaqartut qanoq aningaasaliiffigineqarnissaat.

Ukioq manna inatsisissatut siunnersuutit ataatsimoortut meeqqanut inuusuttunullu tunngasut, kiisalu kulturikkut suliniutinut sunngiffimmilu saaffissanut tunngasut saqqummiutissavagut.

Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnissaannut inuiaqatigiinni aningaasarsiornikkut suliffeqarnikkullu siuarsaaniarnermi suliniutinik nutaanik Naalakkersuisut saqqummiussiniarpugut, soorlu aamma suliffissuaqarnikkut pilersaarutit annertuut sammineqartussaasut.

Suliniutissagut assigiinngitsorpassuit allat piffissakkut allakkut tikittarumaaratsigit ataasiinnaq matumuuna uniffigilaassavara, tassa suliaq ukiorpassuarni angusaqarfiuneq ajortoq kiisami ukiumi nutaami naammassineqartussanngormat. Nikallujaalluta sulinitsigut aningaasat 40 mio. kr. pissarsiarivagut Inughuit nunaanni Uummannami (Dundas) saliinissamut atugassat. Nunatsinni amerikarmiut eqqaaveqarfiini pissutsit misissorneqarnissaat aammattaaq iluatsittumik anguarput.

Ukiortaaq neriulluarluta pissangallutalu iserfigaarput, ukioq piumassuseqarluarutta suleqatigiikkutta annertuunik angusaqarfigisinnaasarput inuiaqatigiinnut siuariaataasunik.

Peqqinnissaq
Ullutsinni inooriaaserput peqqinnerpullu allanngoriartorsinnarput, tamatumanilu tamatta eqqaamassavarput peqqissumik inuuneqarutta taava ileqqorput tamanna meerartatsinnut ingerlateqqissagatsigu. Peqqinnartumik inooriaaseqarneq ullumikkut teqeqquusut pingaarnersaraat.

Ukiumi qaangiuttumi ulluinnarni malugusuallaataasumik napparsimavinni suliaritinniarlutik utaqqisut ikinnerulerput, immikkut aningaasaliissuteqarnitsigut. Nuannaarutigaarput neriuutigalugulu suli utaqqisut piaartumik ukiumi nutaami ukiunilu qaninnerusuni ikilisinneqarnissaat.

Ukiumi nutaamissaaq Danmarkimi peqqissartut najugaqarfissaat nutaaq atuutilissaaq peqqissariartartut najugaqarnikkut atugassarititaannik pitsanngoriaataasussamik.

Naggasiut
Juullip ullui nalliuttorsiorfiusut ilaqutariit ikinngutigiit nunaqqatigiillu qanilaarlutik ilassioqatigiiffigisaat qaangeqqammerpagut. Qanilaassuseq assigiinngitsutigullu isumassoqatigiinneq amerlanerit misigisimassagaat qularutiginngilara. Qanortoq ulluinnanngoraluarpalluunniit ukiup 2012-ip ataqatigiinneq, akaareqatigiinneq ataqqeqatigiinnerlu ilisarnaatigiligit. Inuiaalluta ataatsimoorfissarpassuaqarpugut tamannalu avissaartuunnermit salliutittariaqarparput.

Ukiortaami naalagaaffeqativut Savalimmiormiut danskillu ilanngullugit ukiumi qaangiuttumi suleqatigiilluarsimanerput qujassutigalugu pilluaqquakka.

Aammattaaq Canadami, Alaskami Siberiamilu naggueqativut pisortaallu nuannersumik pissarsinartumillu suleqatigisimasagut tamaasa qutsavigaakka ukiortaamilu pilluaqqullugit.

Minnerunngitsumillu kalaaleqaterpassuagut Danmarkimi nunanilu allani inuusut puigornagit unnuk manna immikkut taarusuppakka – qujanarsuaq pereersunut tamanut. Ukiumi nutaami takoqqissaagut.

Tamassi ukiortaami peqqinnermik siuariartornermillu kissaallusi pilluaqquassi.