Ukiortaami oqalugiaat 2010

Asasakka nunaqqatikka , asasakka meeqqat, inuusuttut, inersimasut utoqqaallu.

Ukiutoqaq 2009 naavoq. Ukiortaaq 2010 aallartippoq. Ukiortaami tamassi pilluaritsi qanortoq ukiortaaq tamatsinnut pilluarnartunik atoruminartunillu nassataqarili.

Ukiup nutaap sunik nassataqarumaarnera tamatsinnut pissanganartuaannarpoq.

Siorna junip 21-anniit Namminersulernerput nuannaarluta nalliussisarput, tassaavoq nunatsinni pissutsinut nutaanut ikaarsaarfipput, neriuutinik nutaanik nassataqartoq. Alloriarnerput tamanna periarfissanik nutaanik ammaassisoq ataatsimoorluta atorluartariaqarparput.

Ukioq 2010 maanna iserfigisarput soorunami aamma ajornartorsiutinik qaangerniagassatsinnik allatigullu najummatsernarsinnaasunik nassataqassaaq. Tassami inuunerup qaqugukkulluunniit oqitsuinnarmik ingerlanissaa naatsorsuutigisinnaanngilarput.

Ajornartorsiutilli nalaattagassavut ikioqatigiilluta suleqatigiillutalu qaangerniartassavagut; tassami ataatsimoorfissavut avissaartuuffissatsinniit amerlaneroqaat, isumaqatigiissutigisavut akerleriissutigisatsinniit amerlaneroqaat ataatsimoorlutalu nukivut ataasiakkaarluta nukissatsinniit sakkortuneroqaat.

Ukioq qaangiuttoq qiviallatsiarutsigu sorpassuarnik eqqaamasaqarfiussasoq oqaluttuarisaanitsinnilu ukiutut malunaatilittut ilaalissasoq qularutissaagunanngilaq. Ukioq 2009 nunatsinni nunarsuattalu sinnerani sorpassuarnik pisoqarfiuvoq.

2009 ilaatigut eqqaamaneqassaaq nunatsinni kommunit nutaat sisamat pinngorfiattut, nunaqarfinni aqutsisut kattussuuffiattut, naalakkersuinikkut allanngorfiusutut kiisalu minnerunngitsumik nunatsinni namminersornerup atuutilerfiatut.

Nunarsuaq tamakkerlugu eqqaamaneqartussat ilagaat aningaasarsiornikkut ajornartorsiornerup tamatsinnut siaruaannera aamma Barack Obama-p USA-mi præsidentitut ivertinneqarnerata nunarsuaq tamakkerlugu neriuuteqalersitsinera puigunaatsunut ilaavoq kiisalu minnerunngitsumik decemberip qaammataani silap pissusaata allanngoriartornera pillugu Naalagaaffiit Peqatigiit Københavnimi ataatsimeersuartitsinerat. Pisimasut tamakku tamarmik nunarsuatta ilaani allami pisimagaluartut, tamarmik nunatsinnut assigiinngitsutigut attuumassuteqarlutillu sunniuteqarput.

Nunarsuarmioqataanitsinnut takussutissat ilagiinnarpaat nunarsuarmi aningaasarsiornerup ajalusoornerata silallu pissusaata allanngornerata kinguneri. Siullermut tunngatillugu sunnigaanerput allanut sanilliulluta annikitsutut oqaatigineqarsinnaavoq, nunatsinnilu politikerit nuimasorpassuit isumaqatigiinniarnerisa nalaani, pingaartumik avannaani piniartut inuussutissarsiornerminni annertuumik silap allanngorneranik kalluarneqarput. Sermersuup akkiartorneranik Manerassuarmi qeqertaararpassuit ilaat uligussaalluinnalerput allaat inuppassuit nunaminnit qimaguttariaqalersussaallutik.

Ungasinngitsumi København-imi silap pissusaa pillugu ataatsimeersuartoqarnerata nalaani nunarput sinnerlugu Danskit Naalakkersuisuinik isumaqatiginninniarpugut. Angusavut naammagisimaarpagut, tassami nunatta aningaasarsiornikkut ineriartoqqissinnaanissaanik periarfissai paaseqatigiissutigineqarput taamaalilluta piffissami aggersumi nunat tamat isumaqatiginninniaqqinnissaanni inissereerluta. Soorunami uagut nammineerluta CO2-mik aniasitsinitta appasinnerpaanissaa anguniartuartussaavarput.

Namminersornerup Junip 21-ani eqqunneqarnera nunatsinni killitsinnaqisumik nalliuttorsiutigineqaannarani avatitsinniit malinnaaffigeqqissaarneqarpoq. Nunanit allanit tikeraarterpassuatta saniatigut tusagassiortut tamaneersut ulluni taakkunani nunatsinniit inuiaqatigiit kalaallit nutaamut alloriaraluttualersuit tusagassiaraat, tulluussimaarnartumik nittarsaalluta.

Manna iluatsillugu 2009-p ingerlanerani tikeraartigisavut, suleqativut minnerunngitsumillu Dronning Margrethe ilaqutaalu tamaasa kiisalu Danmarkimi Naalakkersuisut inatsisartullu qutsavigalugit ukiortaami pilluaqquakka.

Ukiumimi qaangiuttumi qutsavissarpassuaqarpugut.

Nersortariaqarput qujaffigisariaqarlutillu anaanat ataatallu, aanaakkut aataakkullu, ningiukkut ittukkullu, ernguttatik meeqqatillu ajunngitsumik pillugit paarimmatigit.

Qutsavissaraagut meeqqerisut illiniartitsisullu, utoqqarnik isumaginnittut, napparsimasunik paarsisut, aalisartut piniartullu ilaanni ullorpassuarni angerlarsimaffitsik ilaquttatillu qimallugit avataani sulisariaqartartut, pilersorumalluta - inuiaqatigiit napatikkumallugit.

Inuppassuit namminneq piumassutsiminnik akissarsiaqaatiginagulu inuiaqaatigiinnik sullissisut annertuumik qutsavissaraagut.

Pinngitsoorusunngilanga aamma nunatsinni Kattuffiit, soqutigisaqaqatigiiffiillu tamaasa suleqataanerannut isummersueqataajuarnerannullu qutsavigissallugit, inuiaqatigiinni uummaarissumik tamatigoortumillu ingerlariaaseqassagutta kattuffiit soqutigisaqaqatigiiffiillu pissutsinut assigiinngitsunut qanittumik malinnaasutut eqeersimaarlutik isummersornermi peqataajuartussaapput. Naalakkersuisuni neriuutigaarput 2010-mi nangittumik suleqatigiinnerput suli nukittorsarneqassasoq.

Aalisarneq piniarnerlu

Aalisarnermi piniarnermilu aamma 2010-mi naleqqussaaqqittariaqarneq saneqqunneqarsinnaanngilaq. Aalisarnermik piniarnermilluunniit inuussutissarsiuteqarneq pineqarpat siunissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu pilersaarutinik naatsorsuutigineqarsinnaasunik siunnerfilersuinissaq pisariaqarluinnarpoq. Peqassutsimut naapertuuttumik pisisartullu piumasaqaataannut sakkortusiartuinnartunut malinnaaniarluta inatsitigut aaqqissuussinivut ingerlateqqissavagut. Aalisarnermik piniarnermillu inuussutissarsiutit aningaasatigut imminnut nappassinnaasumik aammalu inuiaqatigiinnit pissarsissutaanerpaasumik ingerlanneqarnissaat qulakkeerniarlugu aalisartut piniartullu Kattuffiinik qanimut suleqateqarneq ingerlateqqinneqassaaq.

Erseqqissaatigissavara aalisarnermik piniarnermillu inuuniuteqarnerup imaannaangitsunik sorsugassaqarfiunera Naalakkersuisunit isiginnaaginnarniannginnatsigu, kisiannili pissutsit ukiuni arlalinngortuni ilungersinarsiartorsimanerat tamatsinnut annertuumik piumasaqaateqarpoq.

Piniartuunermik inuussutissarsiornerup ajornartorsiorfiunerata nalaani nuannaarutissaavoq piniartut biologillu suleqatigiinnerisigut piniagassat ilaasa killilersuiffigineqarnerisigut pisassiisarneq erseqqinnerusumik aalajangersaavigineqarsinnaalersimammat. Assertuutissatsialaavoq qilalakkukanik pisassiissutit qaffanneqarsinnaasimanerat ukiunullu pingasunut tullernut pisassiisutissat maannagaaq aalajangersaavigineqarsinnaalernerat.

Aamma assersuutissavoq tuttut umimmaallu piniarfinni arlalinni killeqanngitsumik piniarneqarsinnaanerat ammaanneqarmat.

Taamaakkaluartoq soorunami uumassusillit suulluunniit kinguaassiornermikkut nammassinnaasaat sinnerlugu piniarneqannginnissaat aallaaviujuartariaqartoq Naalakkersuisuni aalajangiusimavarput. Immitsinnuinnaq pinnata kinguaagulli taakkualu kinguaassaat aamma pissaqaqqullugit uumassusilinnik iluaquteqarnerput ingerlanneqassaaq.

2010-mi isummerfissat pingaaruteqarluinnartut ilagissavaat nunarput arfanniarneq pillugu ataatsimiititaliarsuarmi IWC-mi ilaasortaaginnassanersoq.

Inuussutissarsiutit allat

Inuussutissanik immitsinnut pilersornitta malunnaatilimmik annertusinissaa Naalakkersuisut anguniagaannut pingaaruteqarluinnartunut ilaavoq. Taamatut anguniagaqarneq tutsuiginartumik tunngaveqarluni pilersaarusiorniarlugu nunatta immikkoortui arfinillit aallaavigalugit paasissutissanik katersineq aallartipparput.

Qulaajaaneq inuussutissarsiornermut tunngaannarani aamma ilinniartitaanermut, isumaginninikkut, attaveqatigiinnikkut, inissaqarnikkut allanullu tunngasutigut paasiniaanermik ilaqassaaq. Qulaajaaneq pilersaarusiornerlu kommunini inoqarfinnilu tamani innuttaasut aallaavigalugit suleqatigalugillu ingerlanneqassaaq.

Imminut pilersornerulernissamik siunertaqarnerup ilagilluinnarpaa nunarput tamakkerlugu inuussutissarsiornikkut aningaasarsiornikkullu periarfissarititaasut ataqatigiissaakkamik tamakkiinerusumik atorluarneqarnissaannik aqqutissiuussinissaq. Siunnerfipput pingaarnerpaaq tassaajuassaaq imminut napatissinnaasumik aningaasarsiorsinnaanissaq.

Nuannaarutissaavoq inuussutissarsiutinik nutaanik aallartisaaneq pisariaqavissoq qujanartumik takussutissaqalermat. Qeqertarsuarmi puilasup ernganik tunisassiorneq aallartippoq, allallu nunatta kujataani imermik sermimillu tunisassiornissamik akuerisaasimasut ukiup matuma ingerlanerani tunisassiulernissaat ilimagineqarpoq.

Erngup nukinga iluaqutigalugu Maniitsumi aluminiumik aatsitsiviliornissamik pilersaarusiorneq isumaqatigiinniarnerillu suli ingerlanneqarput. Nunatsinni suliffeqarfimmik aatsaat taama angitigisumik akisoorsuarmillu pilersitsiniarnermi inuiaqatigiinnut sunniutaasinnaasut sukumiilluinnartumik qulaajartariaqarnerat pissutigalugu piareersarnerup sivisusinnaanera akuerineqartariaqarpoq. Taamaakkaluartorli naalakkersuisuni neriuutigaarput ukiamut pingaarutilinnik aalajangersaanissamut Inatsisartut tunngavissinneqarsinnaassasut.

Aamma erngup nukinga atorlugu nukissiorfiliornissanut aningaasalersuutissanik nunanit allanit aningaasanik attartornissarput ukioq manna naatsorsuutigaarput.

Ullumi ukiortaami ulloq siulleq aamma allatut uatsinnut pingaartorsiorfiuvoq, tassami ullumi nunatsinni aatsitassanut uuliasiorsinnaanernullu tamanut oqartussaaffik tamakkiisoq nammineerluta tiguarput! Aatsitassarsiorneq pillugu Inatsisartut inatsisaat nutaaq atuutilerpoq tamannalu ukiorpassuanngortuni anguniakkap pingaaruteqarluinnartup naammassineqarneranut takussutissaavoq tulluussimaarutissaq.

Naalakkersuisut akuersissuteqareerpata pilersarutaavoq aasamut uuliamik ujarlerluni Qeqertarsuup Nuussuullu avataani Canadamut killeqarfiup qanittuani qillerisoqassasoq, taamatullu aamma aappaagu immaqa ataasiinnaanngitsumik qillerisoqartarnissaa ilimagineqarluni.

Tamatuma saniatigut nunami aatsitassanik piiaalernissaq siunertaralugu suliniutit suli amerliartorput. Ukiortaami Nalunami kultimik piiaaneq aallarteqqinneqassaaq, Seqinnersuusaami olinimik piiaaneq ingerlannassaaq kiisalu Marmorilimmi aqerlumik zinkimillu piiaaviup ukioq manna ammarneqaqqinnissaa pilersaarutaalluni. Aatsitassanik allanik ukiuni qaninnerni piiaalernissaq tullinnguuppoq.

Atuartitaaneq ilinniartitaanerlu

Suliniuterpassuilli tamakku nunatsinnut iluaqutaasumik piviusunngortinneqassappata nammineerluta sulisussanik sapinngisamik amerlanerpaanik piareersimatitsisariaqarpugut. Tamannalu iluatsissagutsigu aqqutissat pingaarnersaat tassaavoq ilinniartitaaneq. Taamaattumik Inatsisartuni Naalakkersuisunilu ilinniartitaanerup annertusaavigineqarlunilu qaffassarneqarnissaanik suliniutit qasukkarneqaratik nanginneqarnissaat aalajangiusimaneqarpoq.

Qujanartumik ilinniakkamik aallartitsisartut naammassinnittartullu amerliartorput. Inuusuttortatsinnut annertoorujussuarmik neriuuteqarlutalu naatsorsuuteqarnerput piviusunngoriartortutut isikkoqarpoq, taamaattumillu inuussuttortatsinnut tapersersuineq kaammattuinerlu sutigut tamatigut eqqumaffiginerusariaqarparput, angerlarsimaffimmi, atuarfinni ilinniarfinnilu. Angoriikkagut tulluusimaarutigisassavagut, nalunngittuassavarpulli suli pitsaanerusumik angusaqartoqarsinnaammat.

Nunatsinni suli amerlanerusut ilinniagaqalersuunissaat anguniarlugu ilinniartitaanermi suliarpassuit ingerlanneqarput. Ajunngitsumik ingerlanerput takussutissaqaleriartorpoq, taamaanneralu nukittorsaatigisigu suli immitsinnut piumaffiginerussalluta.

Inissaqarniarneq

Ilinniartitaanikkut anguniakkat angulertorneqarnissaat ilinniartullu atugaasa pitsanngorsaavigineqarnissaat siunertaralugit ilinniartut najugaqarfissaannik sanaartornerup pilertornerusumik annertusaavigineqarnissaa Naalakkersuisut pilersaarutigaat.

Aamma inissianik sanaartornerup malunnaatilimmik pingaartumillu inissianik attartortakkanik amerlanerusunik sanaartortoqalernissaa Naalakkersuisut pilersaarutaanni qitiulluinnartunut ilaapput. Pilersaarutaavoq inissianik nutaalianik, akimikkut unamminartunik, oqorsarluakkanillu sanaartornerulernissaq. Inoqarfiit inissaaleqiffiunerpaat sanaartorfigineqartussani salliutinneqassapput.

Naatsumik oqaatigalugu siunertaraarput nunatsinni inissaaleqinerujussuup nungutinneqarnissaa, nalunngilarpummi nammineerluni angerlarsimaffeqarneq inuunerissaarnissamut tunngavissat pingaarnerpaat ilagigaat.

Nunatsinni innuttaasut tamarmik namminerisaminnik angerlarsimaffissaqalernissaat anguniarlugu kommunit peqatigineqartussaapput. Innutaaqateqarpugummi nammineerlutik inissaqalernissaminnut pisortanit ikiorserneqartariaqartunik akisussaaffillu tamanna kommunit salliullutik aalluttussaavaat.

Kommunit

Sanaartornermut akisussaaffiup kommuninut nuunneqarnissaa kommunit kattussuunneqarneranni siunertanut pingaarutilinnut ilaavoq.

Kommunit kattussuunneqarnerisa kingorna suliassatut aalajangiussat arlalitsigut kinguaattooruteqarput. Pilersaarusiat nalilersoqqinnissaat pisariaqarpoq, Naalakkersuisullu kommunit suleqatiseraat nutaamik piviusorsiortumillu pilersaarusioqqinnissami peqataaqqullugit.

Kommunit annertusiartortumik innuttaasut toqqaannartumik kiffartuunneqarnerat akisussaaffigisariaqarpaat, tamannalu ilutigalugu Inatsisartuni Naalakkersuisunilu suliat inatsisiliornermut nunalu tamakkerlugu suliassanut samminerulissapput.

Isumaginninneq

Tamanna peqqutaarpiarluni Inatsisartut Naalakkersuisullu pilersaarutaasa piviusunngortinneqarnissaanni kommunit qitiulluinnarput. Nunatsinni inuiaqatigiittut ajornartorsiuvut ilungersunarnerit pimoorullugit anigorniassagutsigit kommunit kommunillu innuttaat tassaassapput anguniakkanik timitalersuisuusut.

Meeqqat inuusuttuaqqallu atugaasa pitsanngorsaaviginissaannut, sumiginnagaasimasut atornerlunneqarsimasullu katsorsarneqarnissamik neqeroorfigineqarnissaannut siunertanullu allanut assingusunut Inatsisartut 2010-mut immikkut 25 million koruuninik aningaasaliissuteqarput.

Aningaasaliissutit taakku kingunissaqarnerpaamik atorneqaqqullugit Naalakkersuisut kommunillu sulisorisanik, kattuffinnik, piumassutsiminnillu suliuniteqartunik februarimi katersortitsiniarput.

Aamma Inatsisartut aalajangerput siusinaartumik sulisinnajunnaarnersiutillit sulisinnajunnaarnersiutaat julip aallaqqaataaniit qaammammut 1.000 koruunit missaannik qaffanneqassasut.

Inuunerinnerulernissatsinnut suliniutit pilersaarutaasullu tamarmik ataatsimut inuttut nukittunerulernissatsinnik inuttullu kiffaanngissuseqarnerulernissatsinnik siunertaqarput. Inuiaqatigiioqqulluta nukittuut imminnut isumagalutillu imminnut aquttut.

Innuttaasut akornanni atukkatigut naliigiissarinerunissaq siunertaralugu piitsuussuseq pillugu misissuinerit nalunaarusiornerlu aallartinneqarput.

Akileraartarneq atugarisaarnerlu pillugit ataatsimiititaliarsuaq akileraartarnermi innutaasunullu atugassarititaasunut allannguutissanik siunnersuusiortussaq novemberimi sulisinneqalerpoq. Isertitakinnerpaat, piniartunut aalisartunullu tunngasut, kiisalu soraarnerussutisiaqartunut sulisinnaajunnaarnersiuteqartunullu tunngassuteqartut immikkut sammineqartussaapput.

Timikkut atukkat piinnarnagit aamma anersaakkut tarnikkullu peqqissuunissatsinnik suliniutit annertusaavigineqartariaqarput.

Kinguaassiuutitigut atornerluinerit akuersaarneqarsinnaannginnerat isiginngitsuusaarneqarsinnaannginnerallu tamanitsinnit ersersinneqartariaqarpoq. Inuk atornerlunneqarsimasoq, meeraaguni inersimasuuguniluunniit, misigissutsimigut anersaamigullu inuunermi sinnerani erloqissutigisinnaasaminik innarlerneqartarmat eqqaamaqqissaartariaqarparput.

Timikkut persuttaanerup atugaavallaarnerujussua avaanngunaqisoq unitsinniartariaqarpoq. Persuttaaneq aarleriualernermik tatigisassaarunnermillu kinguneqartartoq sumulluunniit aaqqiissutaasinnaangilaq, persuttarneqartartorlu nammineq persuttaasartunngornissaminut qaninnerulersarluni.

Timikkut tarnikkullu peqqissuussagutta anersaakkut immersorneqarneqartuarnissarput pisariaqartipparput - misigitsutsitigut eqqarsaatitigullu aalaterneqarneq unammillerneqarnerlu nukittorsaataasarpoq.

Pingaarnerpaajujuarporli peqqissuuginnarnissatsinnut nammineerluta inuttut akisussaagatta.

Ilagiinnut tunngasut nunatsinni tamakkiisumik oqartussaaffigineqalernissaat pillugu 2010-mi pilersaarusiortoqassaaq. Ilaatigut ilagiit naalakkersuinikkut qulangersimaneqaratik ingerlanneqarsinaanerannut tunngasut eqqartorneqassalluni.

Oqaatsivut pillugit inatsisiliorneq Inatsisartuni ukiaq manna aallarnisarneqartoq tamanut ammasumik oqallisigineqareerluni ukioq manna inaarsarneqassaaq.

Naalakkersuisut Isiginnaartitsisarneq pillugu inatsisissaq 2010-mi piviusunngortinneqassasoq pilersaarutigaat.

Kiisalu nunatsinni tusagassiuuteqarnerup kiffaanngissuseqartumik, tamat oqartussaatitaanerannik tunngaveqartumik killilersugaanngitsumillu ingerlanneqarnissaa qulakkeerniarlugu Naalakkersuinermik kiisalu tusagassiuuteqarnermik suliaqartut suleqatigiillutik aallartereerput.

Naggasiut

Ukioq nunatta oqaluttuarisaanerani pingaaruteqartoq naavoq. Ukiortaaq 2010 aallarteriikatappoq! Angusassavut siunitsinniittut noqasullutalu ornitsigit.

Tamatta inuttut ataasiakkaarluta tunniussassaqarpugut, tamattalu immitsinnut pisariaqartippugut, tamanna anersaaralugu ukiortaaq 2010 atorluartigutoq.

Taallamik ullumikkumut naleqqussorisannik issuaallunga oqaatsikka naggasissavakka; Ulf Fleischer-ip taalliaani ”Issiaannarusunngilanga”-mi versi kingulleq imaappoq:

”Akisussaaffik inuit nammineq tigummiaat

Apeqquserneqarsinnaangitsoq nalunagu

Inuiattut paareqatigiinniarluta

Kattutsigit nukiit suleqatigiilluta

Toqqissisimaneruniarluta … oqarluta

Issiaannarusunngilagut eqqarsarluta

Qanortoruna una imak ilivoq

Qanortoq una imak ilivoq.”

Tamassi peqqinnermik kissaallusi ukiortaami pilluaritsi.