Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat isumaliutissiissutaat

Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat sulineranni tunngaviuvoq taamanikkut naalakkersuisooqatigiit Siumut aamma Inuit Ataqatigiit ukiut 1999-2000 nikinneranni suliassiissutaat. Tamatuma kingorna suliassiissutit ilaneqarput oqaatsit nunattalu Europarådimi ilaasortaalersinnaanera oqaluuserineqassasut piumasaqaatigineqarmat. Suliassiissutit ilanngussaq 1-itut naqiterneqarput. Kingusinnerusukkut naalakkersuisooqatigiilersartut suliassiissutaaqqaartoq najoqqutaralugu sulineq isumalioqatigiissitat ingerlatissagaat uppernarsartarsimavaat.
Isumalioqatigiissitat pingaarnertut suleriaaserisimavaat isumalioqatigiissitat namminneq ataatsimiittarneri ilaatigullu suleqatigiissitaliani isumalioqatigiissitat pilersitaanni sulineq.
Suleqatigiissitaliat taaneqartut sisamat tassaapput:

Isumalioqatigiissitani ilaasortat saniatigut suleqatigiissitaliani suleqataasimapput inuit immikkut ilisimasallit isumalioqatigiissitat sulineranni ilisimasaminnik atugassiisarsimasut. Suleqatigiissitaliat ataasiakkaat ilisimasanik katersuinissaq siunertaralugu sulinerminni immikkut ilisimasat pillugit isumasioqatigiissitsisarsimapput. Tamatuma saniatigut ilisimasanik katersisoqarpoq tusarniaasarnertigut il.il. sulinerullu ingerlaqqinnissaanut paasiniaasarnertigut. Suleqatigiissitaliat inuttalersugaaneri ilanngussami 2 takuneqarsinnaapput.
Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat 14-riarlutik ataatsimiissimapput aqqutaanilu ataatsimeersuarnerit pingasut ingerlanneqarsimapput. Tamakku saniatigut isumalioqatigiissitat suleqatigiissitaliallu nunatsinni sumiiffinni assigiinngitsuni ataatsimiittarnerinut atatillugu innuttaasunik ataatsimiisitsinerit ingerlanneqartarsimapput.
Marts 2001-imi Kalaallit Nunaata sillimaniarnermi inissisimanera periarfissaalu pillugit nunatsinni ataatsimeersuarneq siulleq isumalioqatigiissitat ingerlappaat. Ataatsimeersuarnermi oqallisissanik saqqummiussisuupput Kalaallit Nunaanneersut, Danmarkimeersut, Norgemeersut, Ruslandimeersut, USA-meersut, Tuluit Nunaannersut aamma Canadameersut. Ukioq taanna septembarimi isumalioqatigiissitat ataatsimeersuartitsipput, tassani partiit, kattuffiit aammalu suliffeqarfiit sinniisuutitaasa namminersornissamut atatillugu apeqquterpassuit oqaluuseraat. Kiisalu Kalaallit Nunaata naalagaaffeqatigiit iluanni namminersortutut inissinneratigut inatsisinut inuiannut tamanut aamma inatsisinut tunngaviusunut tunngasut pillugit isumalioqatigiissitat februar 2002-mi ataatsimeersuartitsipput.
Namminersorneq pillugu isumalioqatigiissitat inaarutaasumik nalunaarusiartik marlunnut immikkoortillugu matumuuna saqqummiuppaat. Isumaliutissiissut isumalioqatigiissitat tamarmiusut akisussaaffigaat, suleqatigiissitaliat immikkut sammisallit saqqummiussaat isumaliutissiissummut ilan-ngussatut saqqummiunneqarput. Isumalioqatigiissitat ataatsimeersuartitsisarnerini saqqummiussat atortussallu allat innuttaasunit kikkunnilluunniit pissarsiarineqarsinnaapput Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat nittartagaanni www.namminersorneq.gl-imi.
Innuttaasut malinnaasinneqarsimapput atuagassiani ilanngussatigut, taakkununnga atuagassianut ilanngullugit naqitertitat marluk ilaapput, KNR-imi oqallitsitsinertigut minnerunngitsumillu Namminersorneq pillugu Isumalioqatigiissitat namminneq nittartagaanni paasissutissiisarnikkut.