Aleqa Hammondip oqalugiaataa

Nordisk Rådip ulloq 30. oktober 2007-imi ataatsimiinnerani oqalugiaat

Hr. præsident.

Ullumi oqallinnissamut aggersarneqarninnut qujanaq. Naalakkersuisut sinnerlugit qulequtaq sammineqartoq pillugu marlussunnik oqaaseqaateqassaanga ukioq manna nunarsuarmik ammaassiartorneq pillugu oqallissimanerput innersuussutigalugu.

Nunarsuarmik ammaassiartorneq pillugu oqaaseqassaguma siorna ataatsimiinnermi sammineqartoq pimoorullugu nunat avannarliit oqaluuserisassaannut ilanngunneqarpoq. Qulequtaq ¿Nunat Avannarliit nunarsuarmioqatigiinni ajugaasutut inissinneqarnerat¿ pillugu uppernarsaat Rådimi maani oqallinnermik aallartitsisuuvoq ministeriunerillu isumassarsiaq taanna akorpaat.

Kikkullu tamarmik ingerlaannaq isumaqataalerput. Kisiannili immaqa iluamik paasineqanngilaq tamanna sumorpiaq atorneqassasoq. Tassunga isumaqataalerneq imaakkunarpoq peqatigiilluta sulissasugut manna qulakkeerniarlugu nunat avannarliit inuiaammata siuarsimasut taamaattuassallutillu suliassaq taanna ernguttatta kingorpassuk.

Nunarsuarmut ammaakkiartorneq uagut Kalaallit Nunaanni ulluinnarni inuunitsinni aqqusaartuartarsimavarput. Taamanimiilli siuaasavut kitaanit nunassimmata. Qallunaatsiaat kangianit takkupput. Kingorna nunasiaaneq malinnaavoq. Tamannami aamma nunarsuarmut ammaassiartornertut taaneqarsinnaavoq. Uagut misilittagaraarput angisuunik allanngortoqartillugu imminut akiginnginnissaq sianigisariaqarmat. Aamma nunat avannarlermiuussuseq massakkut illersugarput annaatsissanngilarput. Nunarsuarmut ammaassineq imaluunniit naamik.

Ataatsimiinnermi matumani tusarlerneqarpugut anguniagaq taanna sumut killinnersoq tamannami aasaq ministeriunerit anguneqartussatut oqaatigisareerpaat. Isumaqarpungali eqqarsarnartuusoq Mininsterrådip aaqqissuussaannik suliniutit tamakku nutaat tamarmik pisussaammata nunat avannarliit suleqatigiinnerat pioreersoq akigalugu. Nukissat nutaat pilersinneqarsimanngillat. Isumassarsiaq mernguernartoq taanna ministerit suleqatigiissut pilersitaat eqqaassanngikkaani 2008-mi aningaasaatit tigoriaannaat ilamininngui atorneqartussaapput. Ilami tamanna pilligu kinaluunniit ima aperisinnaagaluarpoq: Ullumikkut suleqatigiinneq suussava atorfissaarunneqareersoq!

Uagut tungitsinniit aalajangiusimasariaqarparput nunat avannarliit suleqatigiinneranni allatut tulleriiaarinissami najoqqutarissallugu suleqatigiinnerit pioreersut inuiattut siuarsimasuunitta ineriartorteqqinnissaanut ullumikkut suleqatigiissutigisat peqataassanersut naliliiffiginissaat. Najoqqutassaq unaaginnartariaqanngilaq aningaasat kontomut allamut nooriataaginnassallugit kontop taassuma ¿Nunarsuarmik aammassineq¿-mik qulequtaqarnera pissutigiinnarlugu.

Uagut Kalaallit Nunaanni allannguuisussat ilaasa takkutilernerannik takussaasunik uppernarsaatissaqarpugut piffissamilu kingullermi ima sukkatigisumik allaat ukiut arlaqanngitsuinnaat qaangiussimalermata upperisimanngisatsinnik. Tamatuma kingunerisaanik inuiaat assigiinngitsut Kalaallit Nunaannukarlutik tikeraassallutta soqutiginninnerat sakkortuseriarsimavoq. Tikeraarteqarnissarput soorunami nuannaarutigaarput, naak soqutiginninnermut tunuliaqutaasoq immaqa qaamavallaanngikkaluartoq. Upperaarpulli ajornanngimmat inuit paasitissallugit allannguisussanik pisoqartariaqartoq.

Klimap allanngornera pillugu nassuerutissanut qisuariaatissagut siullermik nassuiaatinik pingaarnernik marlunnik tunuliaqutaqarput.

Siullermik erngup nukingata ineriartortitsiviginissaa pimoorullugu anguniarniarparput inuiaqatigiit uagut ikummatinik atueriaasitta taartissaatut. Erngup nukissiornissamut pinngortitamiit annertoorujussuarnik periarfissaqartitaavugut tamannalu iluaqutigerusupparput. Nukissiornermi teknologiikkut ineriartorneq ingerlaannassappat immaqa siunissami nuki taanna nunanut allanut avammut tuniniarsinnaalissavarput. Tamakku tamarmik peqataasinnaapput CO2 ¿mik aniatitsinerup annikillisarnissaanut.

Aappassaanik klimap allannguutissai takkuttussat pilersaarusiornitsinni tamani ilannguttassavavut, sanaartornitsinni, inuiaqatigiit atortulersuutaanik nutaanik pilersitsiortornitsinni inuussutissatsiutinilu periarfissanik nutaanik ineriartortitsinitsinni. Inuuniarnikkut inuttullu kingunerisassat immikkut sillimaffiginiartariaqarpavut, inuussutissarsiutinut nutaanut ikaarsaariarnermi innuttaasutsinnut tuttarsinnaasut. Ikaarsaariartarneq ilaannikkut piumassuserinngisatsinnik takkuttartussaassaaq, pinngortitami tunngaviusut allannguutaat pissutigalugit.

Kalaallit Nunaat peqataajumavoq pilliuteqaqataajumallunilu COP15-ip tungaanut suliaqarnermi isumaqatigiissuteqarfigisani suleqatigissallugit. Makku tungaasigut:

• Nunani Avannarlerni
• Nunani Issittuni
• EU-mi, ilanngullugu OLT (nunasiaatit nunallu oqartussaaffigisat)
• FN-imi (SIDS ¿ Small Island Developing States) ¿ (Qeqertaaqqani Naalagaaffiit Ineriartortinneranni)
• Kiisalu Danmarkimik pitsaasumik suleqateqarnermi/ aaqqissueqatigiinnermi ¿ Naalagaaffeqatigiinneq pissutigalugu.

OLT-mut tunngatillugu portugalimiut EU-mi siulittaasoqarfiata Kalaallit Nunaat aammalu Fransk Polynesien qaaqquvai saqqummiusseqqullugit klimap allannguutaanut tunngatillugu qajannassuseq naleqqussarnissarlu pillugit sapaatip akunnerata tulliani Lissabonimi European Development Daysimik qulequtserlugu ataatsimeersuarnissamut.

Naggataagut Kalaallit Nunaat sinnerlugu erseqqissaatigerusuppara klima pillugu marlunnik ataatsimeersuartoqartussaammat 2008-mi Kalaallit Nunaat ataatsimeersuarfiusartussaalluni ¿ ataaseq maajimi qalasersuaq avannarleq sammineqassalluni aappaanilu septemberimi pisussami Issittumut EU¿p politikkii pillugit. Naggaterpiaatigut erseqqissaatigissavara Kunngeqarfik Danmark Arktisk Rådimi 2009-mi siulittaasuutitaqassammat, klima nalinginnaasumik pingaartinneqassalluni.

Nordisk Ministerrådimiit nunarsuarmik ammaassiartorneq taanna pillugu oqallinnernut pappiaqqani tunuliaqutaasuni klimap allannguutaasa Atlantikup avannaani imartanut pisuussutaannullu qanoq sunniuteqarnerata erseqqinnerusumik paasiniarnissaanik isumassarsiat immikkut soqutiginaatilittut maluginiarsimavarput.

Nunanut Avannarlernut tunngatillugu piareersimavugut misissussallugu tamanna pillugu ilisimatusaataalersussani sutigulluunniit pilliuteqarsinnaassalluta. Immap pisuussutaasa klimap allannguutaanut qanoq qisuariartarnerat pillugu ilisimasat tunngaviussapput, ajornartorsiutit assersuutigalugu inuussutissarsiutini pilersussat pingaartillugit samminissaannut.

Herr præsident.

Ukioq mannattaaq Rådip oqaluuserisassaani nunat imminnut aquttut pillugit suliassaq ilaavoq. Suliassaq taanna ajornakusoortuussimavoq pissutigalugu piffissami siusissukkut erseqqissumik ilimanarseermat allannguutissat pisariaqartinneqartut naalakkersuinikkut tapersersorneqanngitsut. Ilami takorusussimagaluarparput Helsingforsimi isumaqatigiisssutip nutarterneqarnissaa, kisiannili taamaattoqartussaasimanngilaq.

Aappaatigut piumassuseqarlualaarluta ima oqarluarsinnaavugut suliami tassani ajunngitsumik pissarsisoqarsimammat. Misigisimavugut sukasarneqarsimalluta suleqatigiissutissat arlallit saqqummiunnissaannut ammaffigineqarluta, taakkunanimi naligiissumik atugassaqartitaalluta peqataasinnaagatta.

Immikkut nuannaarutigaara ullumi ministeriunernik ataatsimeeqateqarninni neriorsorsinnaagakkit uagut tungatitsinniit sapinngisatsinnik iliuuseqarusulluta periarfissat nutaat kingunissalimmik iluaqutissanngortissallugit uatsinnut aammalu nunani avannarlerni suleqatigiinnermut tamarmiusumut.

Qujanaq oqaaseqarnissannut periarfissaqartitaagama.