Kalaallit Nunaata aavii Atlantikup aaviinut aaveqatigiinnut immikkoortunut pingasuusunut ilaqutaapput
Kitaani aarfit ukiakkut, ukiukkut upernaakkullu sinerissap ilaa Sisimiuniit Qeqertarsuarmut
isorartussusilik najortarpaat.
Kalaallit Nunaata kitaata avannaata aaviisa tamatuma imartaa ukioq kaajallallugu najortarpaat. Imartaq tamanna Canadami Ellesmere Islandip Qaanaallu kommuuniata akornanniippoq ukiuugaluami uninngasumik sikussanani.
Tunup aaviisa amerlanngitsut Tunup avannaata imartaa najorneruaat.
Ilagisariinnerannik misissuinertigut paasinarsivoq aaveqatigiit taakku pingasut imminnut
avissaaqqasuusut.
Aaveq puiserujussuarmut eqqaanarpoq aammali puisaasanut eqqaanarsinnaalluni. Soorlu
puisaasatut taleruarsuarminik seqquminillu nunakkut sikukkullu angallarissuuvoq. Aarfit tuugaatik ilisarnaatigaattaaq illersuutigisarlugit. Issittup puisaanit immikkoorutigaat ataatsimoorajunnertik, uillunik qituttukkunnillu allanik immap naqqani neriniartuunertik.
Aarfup ikkakuluttoq neriniarfigigamiuk sinerissap ikkattortai uiloqarfiit najortarpai. Tamanna
immini aavernut aarlerinarsinnaavoq piniaruminaataagami. Aarfup tiggaap tonsit marluk
angullugit oqimaassuserisarpai; arnavissat minnerungaatsiarput qaqutigullu tonsi ataaseq sinnerlugu oqimaassuseqalertarlutik. Aarfit 40-nik ukioqalersinnaapput.
Aaveq arnaviaq ukiut pingasukkaarlugit ernisarpoq ataatsimik. Aarfilli ilaat arlaqanngitsut
akulikinnerusunik akuttunerusunilluunniit erniortarsimapput. Aarfit piaqqerituupput piaqqallu, tassa nukallup, arni sivisuumik malittariuartarpaa ilaatigut uiloqarfiit sumiinnerinik ilinniarfigisarlugu.
1900-kkut affaanni siullerni aarfit europamiunit piniarneqarnerujussuartik ikiliartuutigisimavaat. Oqaluttuarsiat takusallu pisarineqartartunut sanilliukkaanni erseqqeqaaq Kalaallit Nunaani aarfit ukiut 100-t matuma siornagut amerlanerujussuusimagaluartut.
Aarfit ilaanni qeqertani nuunnguanilu qassimmattarput qasuersaarniarlutik mamaarniarlutillu,
tassa amertaarniarlutik. Siornagut Kitaani aarfit qassimmavii arlalipparujussuusimagaluarput.
Kitaata qeqqani qassimmaviit ilisimaneqartut 13-iupput. 1900-kkulli aarlartimmatali aarfit qassimmavinnaatik qimassimavaat piniapilugaavallaaramik.
Aarfit nunatsinniittut qasserpiaanersut iluamik ilisimaneqanngilaq, amerlagisassaanngeqaalli. Kitaani aarfit ukiuunerani 1100-nut naatsorsuunneqarput. Kisitsit
1990-ikkunni timmisartumiit kisitsinikkut pissarsiaavoq. Aarfit aasakkut Kitaa qimattarmassuk isumaqartoqarpoq aavernut allanut Qeqertaaluup kujalernani Davis Strædip kimmut ilaani uumasuusunut akuliuttarsimassasut, sulili tamanna uppernarsineqanngilaq.
Aarfit avanersuup imartaaniittut qanoq amerlatiginersut ilisimaneqanngilaq. Aasakkut Qaanaap kommuunianiit qimaguttarput Canadap avannaata kangerluinut nuuttaramik.
Timmisartumiit 1999-imi Canadap sineriaani kisitsineqarmat pasitsaanneqarpoq tuusintit arlalinnguaannaassasut.
Tunup aavii 1000-inut missingerneqarput.
Kalaallit Nunaata aarfinik pingasuiusunik naliliineq maanna imaappoq:
Kitaani aarfit piniagaavallaarsimanertik maannalu piniagaajuarnertik ikiliartuutigisimagaat.
Avanersuup imartaani aaffanniarneq qangaaniilli avanersuarmiunut pingaaruteqarluinnarsimavoq. Tamatuma aarfisa piniagaanerat immaqa annertuallaarpoq.
Tunup avannaata aarfisa amerlanersaat Nunap eqqissisitaasup killeqarfiata iluaniipput tamannalu illersorneqaatigalugu malunnarpormi 1950-ikkunniilli piniaqqusaajunnaarsimanerata amerliartulernerat kingunerisimagaa.
Piniarnermi pisanik allattukkani aarfit ukiumut pisaasartut 1996-imiit 2000-ip tungaanut 218-it 339-llu akornanniittarsimapput.
Taakkununnga ilanngunneqassapput tigunngitsuukkat. Aaveq imaani toqutaq kivinngitsoortussaanngilaq naalinneqarluni avatartaligaasimanngikkuni. Ullutsinni aarfit
qaqutigut naaleqqaarlugit aallaammik toqunneqartalermata kivisisat ikigisassaasanngillat.
Amerlasuutigut aarfit toqutat pingajuat sisamaalluunniit taamaallaat tulaanneqartarpoq sinneri kivisineqartarlutik.
Kitaani aarfit ikiliartornerat pillugu Pinngortitaleriffiup Kitaani aaffanniarnerup misinnartumik killilersugaanissaa inassutiginiarpaa. Aarfit ukiup amerleriaatigisartagaat
suunngitsuararsuuvoq. Amerleriaatit taakku kisimik pisarineqartariaqassapput aarfit
ikiliartussanngippata. Pisanullu killiliinermi ilaassapput pisat tulaassat kivisisallu ataatsimut
katillugit. Tamanna ima paasisariaqarpoq piujuartitsineq qulakkiissagaanni Kitaani aarfit 1100-usut ilaat kivisisat tapullugit 50-it pisarineqartassasut.
Avanersuup imartaani kalaallit canadamiullu ukiumut katillugit 192-it aaffattarisarpaat.
Piniarneq taanna nungukkiartuutaanngitsumik ingerlanneqartutut nalilerneqarsinnaassagaluarpat taava avanersuup imartaani aarfit 4.000-it 10.000-illu missaanniissimassagaluarput. Taaneqareertutulli Canada-mi timmisartukkut kisitsinerit naapertorlugit tuusintit arlalinnguaannaasorineqarput..
Tunumi aarfit tiggaat piniagaanerupput ukiumut pisaasartut arfineq pingasunut missingerneqarlutik. Tamanna ikiliartuutaanngitsutut nalilerneqarpoq.