Royal Greenland A/S-ip nalinginnaasumik ataatsimeersuarnerani piginnittup oqalugiaataa.

”Aallarniutigalugu nunatsinni piginneqatigiiffiit annersaat – Royal Greenland pillugu ataatsimeersuarnermi maani soqutiginninnermut annertuumut qujarusuppunga. Tamanna piginneqatigiiffiup ingerlanneqarneranut soqutiginnilluarnertut isigaara.

Aamma erseqqissaatigeqqaassavara maani ataatsimeersuarnermi Naalakkersuisuniit oqaatigineqartut tamarmik suliffeqarfissuup Royal Greenland-ip inuiaqatigiinnut kalaallinut pingaaruteqarluinnarneranik aallaaveqarmata, aammalu pissutsinik nunatsinni nunarsuattalu sinnerani atuuttunik tunngaveqarmata.

30. september 2009 tikillugu aningaasatigut ukiumut angusaq naammaginanngitsorujussuuvoq Royal Greenland-illu aningaasaqarniarnikkut inissisimanera suli ilungersunartutut isigaarput.

Peqatigitilluguli akuersaarparput, ilorraap tungaanut pimoorussisumik iliuuseqartoqarsimasoq maannakkullu ingerlatseqatigiiffik makitinniarneqalersoq. Ukiumi naatsorsuusiorfiusumi qaammatit sisamat kingulliit takutippaatillorraap tungaanut saakkiartortoqalersimasoq, naak ingerlatseqatigiiffimmit makititseqqinnissamut suli aqqut takigaluartoq.

Taamaattumik, qanorluunniit pisoqaraluarpat, ulluinnarni ingerlatsisunut suliffeqarferujussuarmilu ilungersorlutik sulisunut tamanut annertuumik qutsateqassaanga ukiumi qaangiuttumi piffissani ilungersunartorsiorfiusuni suliaqarsimanerinut.

Ukioq naatsorsuuteqarfiusoq qaangiuttoq ulapinnarsimavoq iliuutsinik pisariaqartunik amerlasuunik suliaqarfiusimasoq: Ukioq naatsorsuuteqarfiusoq 2007/08 naaniariartoq paasinarsivoq, ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarniarnikkut pissutsit ilungersunartut atugarigai, qaavatigullu akiitsoqaleriartorneq, ingerlatseqatigiiffiup siunissami ingerlaneranut annertuumik ulorianartorsiortitsivoq, taamaammallu ingerlatsineq allanngortittariaqarluni.

Pissutsit ilungersunartuunerat ukiumi naatsorsuuteqarfiusumi 2007/08-mi angusap pitsaanngitsup 78 mio.kr.-nik amingartoorfiusup pissutsit ilungersunartuunerat erseqqissaannarpaat, piginnittunullu siulersuisunut aamma pisortaasunut pimoorussisumik iliuuseqarnissamik piumasaqaateqarlutik. Taamaattumik suleqatigiissitaliortoqarpoq, qanoq iliorluni pitsaanerpaamik ingerlatseqatigiiffiup aningaasaqarniarnikkut inissimanera iluarsineqarsinaanersoq pingaarnerusutigut qulaajaanissamik suliakkerneqartumik.

Suleqatigiissitamit ingerlatseqatigiiffiup ingerlanneqarneranut tunngasut tamarmik suliarineqarput, allaaserineqarlunilu qanoq iliorluni siunissami aaqqissuussaanikkut naleqqussaaneq isikkoqarsinnaanersoq, kisiannili anguniagassaq siulleq tassaavoq maannakkorpiaq mianernartumiinnerup qaangerniarnissaa, tassami Royal Greenland-ip imaaneersunit tunisassiortut, aalisagaqassuseq, nunarsuarmilu tunitsivinni aningaasaqarniarnikkut nikerarnerit naalakkersorsinnaanngimmagit.

Taamaattumik kaammattuutigineqarsimavoq ingerlatseqatigiiffimmut piginneqataassutit amerlineqassasut 250 mio. kroninik aningaasaliinikkut. Aningaasaliinerup ingerlatseqatigiiffimmi ingerlatsisunut, pisortanut aamma siulersuisunut periarfissiinissaa, iliuusissatut pilersaarutit ingerlanneqarsinnaalernissaat, ingerlatseqatigiiffiullu aningaasanik isaatitsinerata pisariaqavissumik patajaallisaqqinnissaa siunertaapput.

Tamatuma saniatigut kaammattuutigineqarportaaq 250 mio. kroninik taarsigassarsisitsinikkut allaniit taarsigassarsianut september 2009-mi akilereerneqarsimasussanngortunut akiliutissatut aningaasaliisoqassasoq.

Taamaalilluni juli aallartisimalersoq immikkut ittumik ataatsimeersuartoqarpoq aningaasaliissutit aamma taarsigassarsisitsinerit katillugit 500 mio. kroniusut qulakkeerniarlugit. Akisussaallutik piginnittutut Naalakkersuisunit taamatut ingerlatseqatigiiffimmut tapersiineq peqatigitillugu erseqqissunik piumasaqaateqarpugut. Taamaattumik aamma piumasaqaatigineqarpoq Royal Greenland-ip tungaanit nassuiaasiortoqarnissaa, immikkuualuttukkuutaarlugu ingerlatseqatigiiffiup siunissami inissisimaneranik misissueqqissaartussamik ingerlatseqatigiiffiup iluarsartuuteqqinnissaa siunertaralugu, tamatumunnga ilanngullugu piginnittoqarnikkut nutaamik aaqqissuussisoqarsinnaaneranik eqqarsaateqaqqullugit.

Suliakkiissut immikkoortunik arlalinnik uagut Naalakkersuisuni piginnittutut sukumiinerusumik qulaajartikkusutatsinnik imaqarpoq. Sulinissamut tamatumunnga ingerlatseqatigiiffiup kukkunersiuisui Deloitte kiisalu Handelsbanken suleqatigineqarput, suliarlu maanna nassuiaammik sukumiisumik inerneqarpoq, piginnittuni peqqissaarluni misissuataarneqartumik.

Taamaalilluni ingerlatseqatigiiffiup aqutsisuisa akisussaaffitsik ilisimaarisimavaat annertuunillu unammilligassat siunissatsinniittut iliuuseqarfigilersimallugit, taamanna piginnittunut siunissamut isumalluarnerulersitsivoq naak piffissami qaangiuttumi angusat pitsaanngikkaluartut – ukiumilu qaangiuttumi196 mio. kroninik amigartoorneq ingerlatseqatigiiffiup oqaluttuarisaanerani aatsaat taama annertutigigaluartoq. Isumaqarpugut maanna killiffik aallaavigalugu siunissami taamaallaat ajunngitsup tungaanut ingerlalernissaq periarfissaasoq.

Naalakkersuisuniit ukiuni aggersuni ineriartorneq sukumiilluinnartumik malinnaaviginiarparput, tassunga ilannngullugu ingerlatseqatigiiffimmit anguniagassaasut, nassuiaammi naammassineqaqqammersumi nalunaarutigineqarsimasut eqquutsinneqarnersut. Ukiup naatsorsuuteqarfiusup naammassinerani Naalakkersuisut nalilissavaat, ingerlatseqatigiiffimmit anguniagassat anguneqarsimanersut tamannalu tunngavigalugu ingerlatseqatigiiffimmut siunissami qanoq inissisimanissat isummerfigissallugit. Tamatumani pineqarput piffissamut sivikitsumut aammalu siunissamut ungasinnerusumut anguniakkat, taamaalilluni suliffeqarfimmut namminermut inuiaqatigiinnullu kalaallinut tamanut iluaqutaasumik ineriartorneq illuatungaanut saatinneqarniassammat.

Erseqqissaatigineqassaaq taamatut isummerneq suliffeqarfissuup ingerlataasa qitiusut taakkuluunniit ilaasa pilertortumik namminersortunut tuniniarneqarnissaannik piumasaqarnerunngimmat, kissaatigineqartorli tassaalluni suliffeqarfiup aningaasarsiornikkut ingerlanerata patajaannerulernissaa anguniarlugu kiisalu pigisat nalillit qulakkeerumallugit ingerlatsinissaq. Soorunami suliffeqarfiup siuttui pisinnaatitaapput siunertat pingaarnerit anguniarnerini iliuusissat pisariaqartut ingerlatissallugit taamatullu aamma akisussaaffeqarlutik.

Aalisarnerup taamalu aamma Royal Greenland-ip pingaarnerusutigut suliniutigisai inuussutissarsiutini pingaarnerpaajujuarput qularnanngitsumillu ukiorpassuarni suli taamaassallutik, naak inuussutissarsiorfinni allani suliniutinik aallartitsisoqarsimagaluartoq. Aalisarneq pillugu inatsisitaassaq, tassunga ilanngullugu pisassiissutinik agguaassisarneq unammilligassaassapput tamatta peqataaffigisariaqakkavut.

Naalakkersuisut kissaatigaat, aalisarneq pillugu inatsisiliornissap takutissagaa politikki, annertuumik aalisarnikkut piujuartitsinermik isiginnittuusoq, peqatigitillugulu, pisassiissutinik agguaassisarneq kiffaanngissuseqartumik kinaassusersiortuunngitsumillu piumasaqaatit tamanut atuuttut naapertorlugit nalilersorneqartalissasoq.

Naalakkersuisut maluginiarsimavaat aalisarnermi inuussutissarsiortut akornanni peqatigiiffimmik suli ataatsimik pilersitsisoqarsimasoq. Naalakkersuisunit erseqqissumik oqaatigineqartartoq tassaavoq aalisarnermik inuussutissarsiuteqartut ataatsimoortumik nipeqarlutik nukittullutillu naalakkersuinikkut sulinermi aalisarnermillu aqutsinermi peqataanissaat illuatungiliuttuunissaallu.

Tassunga tunngatillugu Naalakkersuisut tungaannit kissaatigineqarpoq, Royal Greenland kattuffinnik pioreersunik qanimut suleqateqassasoq, aamma aalisartut Royal Greenland-imut isiginninnerat pitsanngorsarneqassasoq anguniagaqarfiusumik oqaloqatigiinnerit attaveqatigiinnerillu aqqutigalugit.

Pissutsit arlallit piffissami sivisuumi politikikkut alaatsinaanniarneqarsimapput:

- Ilaatigut pineqarput pisuussutinik eqqaasarnikkut ajornartorsiuteqarneq. Ajornartorsiut tamanna pillugu ingerlatseqatigiiffiup aamma suleqataanissaa takorusupparput isumalluutinik siunissami atorluaanissaq annertusarniarlugu.

- Aammattaaq Royal Greenland suli sinerissap qanittuani aalisariutinik pisiortornernik aningaasalersuinikkut akuuvoq. Naalakkersuisut kissaatigaat ingerlatseqatigiiffik ataatsimoorussamik aaqqissuussinikkut aalisariuteqarnikkut naleqqussaanermut peqataassasoq taamatullu aamma aalisartitseqatigiiffinnut allanut aalisariutinullu piginneqataaneq nalilersorneqassasoq.

- Kiisalu 2010-mi nunaqarfinni tunisassiorfiit pillugit kiffartuussinissamik isumaqatigiissut atuuttoq eqqaaneqarsinnaavoq. Suliassaqarfik tamanna politikkikkut alaatsinaanneqartorujussuuvoq aamma piffissami aggersumi qanoq iliornissamik inissiisoqarumaarpoq. Naalakkersuisut kissaatigaat, Royal Greenland nunatta immikkoortortaani inuussutissarsiornikkut piorsaanissat siunertaralugit piareersarnermi peqataassasoq.

---

Naggasiullugu siulersuisut qullersaqarfiullu aqutsisui ukiumi qaangiuttumi sulisimanerannut qutsaviginiarpakka. Naalakkersuisuni Royal Greenland-ip siulersuisuinut tatiginnipput siunissami suliffissuarmik pitsaasumik imminullu akilersinnaasumik pilersitsisinnaanissaannut isumalluarluta. Assigisaanillu tatigaarput qullersaqarfiup aqutsisui siulersuisunngortussallu ataatsimoorlutik suliassaminnik ornitaminnik kivitsisinnaassasut.

Ilanngullugu periarfissaq manna atorusuppara aqutsisut qutsavigalugit qinnuigissallugit ingerlatseqatigiiffiup sulisuinut maani nunatsinniittunut soorluttaaq nunarsuup sinneriniittunut allanut ukiumi qaangiuttumi sulinikkut takutissimasaannut qutsavigineqarnerat ingerlateqqeqqullugu.