"Aput sikulu aattut - iliuuseqarnissamut oqariartuut".

Ministerit ataqqinartut, silap pissusaa pillugu oqalliseqataasut, silap pissusaa pillugu ilisimatusartartut, arnat angutillu.

Nuannaarutigaara Kalaallit Nunaat sinnerlugu maani COP 15-imut atatillugu aaqqissuussami silap pissusaa pillugu kiisalu tamatuma Issittumut sunniutigisai pillugit minnerunngitsumillu Kalaallit Nunaata sermersua pillugu saqqummiussinissani peqataasinnaagama.

Silap allanngoriartornerata kingunerisaanik Kalaallit Nunaata sermersuata sunnerneqarneranut tunngatillugu nalunaarusiaq (GRIS-imik naalisagaq) arlalitsigut pingaaruteqartuuvoq. Siullermik nalunaarusiaq siullerpaajuvoq aatsaat taamak sukumiitigisumik silap pissusaata allanngoriartornerata kingunerisaanik sermersuarmut sunniutaanik qulaajaasoq. Matumani professor Dahl-Jensen taassulu sulisorisai ilisimatusartartut qutsavissarujussuupput silap pissusaata itsarsuarmiit sermersuarmut sunniutigissaanik annertoorujussuarmik suliaqarsimanerannik, taakkumi peqqutaaqataarpiarlutik ullumikkut allannguutit sunniutai paasiuminarnerulersimapput.

Aappaattut nalunaarusiaq Issittumi Siunnersuisooqatigiit suliniutaannut SWIPA-mik taaguserneqarsimasumut mikinngitsumik tapertaavoq – silap pissusaata allanngoriartornera kiisalu aput, imeq, siku Issittumilu nuna qeriuaannartoq pillugu misissuinerit matumani pineqarlutik. Issittumi Siunnersuisooqatigiinni ilaasortat qutsavigerusuppakka sermersuup misissorneqarnissaanut aningaasaliinikuummata. Neriuppunga nalunaarusiap aalajangiisartunut takutikkumaaraa paasinarsisillugulu Kyotomi isumaqatigiissutip kingorna siunnerfeqarluartumik isumaqatigiissusiortariaqarnerup pisariaqarneranik pingaarutaanillu.

Naggataagut Norgep Danmarkillu Naalakkersuisui qutsavigiumavakka aaqqissuussinermik uuminnga pingaaruteqartumik piviusunngortitsinerannik.

Silap pissusaata allanngoriartorneranik ilisimatusarnerit pingaartuupput. Isumatusaarluta siunissaq pillugu aalajangiisassaagut aalajangiisarnivullu paasisanit ilumoortunit aallaaveqartariaqarput. Taamaattariaqarpoq tassami silap pissusaata allanngoriartorneranut naleqqussarnissatsinnut aammalu silaannamik kissatsikkiartortitsisunik aniatitsinitta annikillisarnissaanut pilersaarusiornissavut tutsuiginartunik tunngaveqartariaqarmata.

Nalunaarusiami paasisat ullumi saqqummiunneqartut Issittumi inuusugut siunissamut pilersaarusiornissatsinnut ikiussavaatigut. Taamaattumik nuannaarutigaara paasisat taama pingaaruteqartigisut danskit nunanut allanut ministeriat peqatigalugu maani pissarsiarisinnaagatsigit.

Sermersuup allanngoriartornerata kingunerisaanik nunarsuarmi silap pissusaanik immallu sarfarneranik malunnaatilimmik allanngortitsisoqarsinnaavoq, tamatuma kingunerisaanik Issittumi pinngortitaq avatangiisillu allannguuteqarujussuarsinnaapput Issittumi nunarsuarmilu tamarmi inuiaqatigiissuit sunnerneqaatigisinnaasaannik.

Naatsorsuusiornerit aallaavigalugit pisussatut ilimagisat tutsuiginaateqartut aarleqquteqartoqarnissaanik peqqutissaqartoq takutippaat – matumani aarleqqutigineqarsinnaalluni sermersuup unitsinneqarsinnaanngitsumik aakkiartulernissaa tamatumalu kingunerisaanik imarsuit qaffannissaat. Uagut kinguaariit tamatuma allanngortinneqarsinnaaneranik aalajangiisuusinnaanerput eqqarsaatigalu maani Københavnimi isumaqatigiittoqarnissaata pingaarutaanik eqqaasippaatigut.

Silap pissusaata allanngoriartornerata kingunerisaata inuiaqatigiinnut sunniutaanik ilisimatusarnissaq pingaartuuvortaaq. Silap pissusaa pillugu Ilisimatusarfiup Nuummi ammarneqarnera sapaatip akunneri pingasut matuma siorna peqataaffigaara.

Ilisimatusarfittaami pinngortitaq kiisalu inuiaqatigiit ingerlaasiat pillugu tunngaviusumik ilisimatusarnerit ingerlanneqartartussaapput Qularutiginngilluinnarpara Issittumi pinngortitaq, avatangiisit, inuiaqatigiit kulturiallu silap pissusaata allanngoriartortup sunniuteqarfigisai pillugit ilisimartusarnernit Ilisimatusarfittaaq paasissutissanik iluaqutaasussanik tunniussaqartarumaartoq.

Manna iluatsillugu silap pissusaa pillugu kiisalu tamatuma inuiaqatigiinnut sunniutigisartagai pillugit ilisimatusartartut ilisimatusarnernik ingerlatsiartorsinnaanerannik kiisalu ilisimasaminnik tunioraanissaannik kaammattorlugit aggersarusuppakka.

Aamma manna iluatsillugu Kalaallit Nunaata unammilligassai periarfissaalu pillugit saqqummiussaqarusuppunga.

Kalaallit Nunaanni piniartut inuuniarnerminni ajornartorsioqaat. Silap pissusaata allanngoriartornerata kingunerisaanik pisuussutit uumassusillit piniartut aalisartullu inuuniarnerminni pinngitsoorsinnaanngisaat sunnersimaneqarput. Sermersuup immallu sikua Issittumi imaani nunamilu uumassusilinnut suullu tamarmik ataqatigiinnerannut pingaaruteqaqisut allannguuteqarfiusimaqaat.

Kalaallit Nunaanni tamat oqartussaaqatigiillutik ingerlariaaseqarneq sivisugisassaanngitsumik attassimavarput Namminersornerlu aasaq manna atuutileqqammivoq. Inuiaqatigiit kalaallit inuuniallaqqissuupput kinguaariippassuarni pinngortitarsuarmi taassumalu tunniussinnaasaanik nappateqarsimasut. Taamaakkaluartoq inuiaqatigiit kalaallit nutaanngoriartorfiusumi inuusuupputtaaq siunissamut sillimmartaartussat – siunissarput qularnaarniarlugu inuusuttatta ilinniagarluarsimasuunissaat qulakkeertariaqarparput, peqqinnissaqarfik pitsanngorsartariaqarparput, illussaqarniarneq pitsanngorsaavigisariaqarparput immitsinnullu nappannerulerniarluta inuussutissarsiornikkut ineriartortitsisariaqarpugut. Tamakku tamaasa akissaqarfiginiarlugit aningaasaqarnerput patajaallisartariaqarparput inuussutissarsiutinillu nutaanik pilersitsilluta. Pissutsit piviusut unammillernarsinnaasut taamaapput.
Nunat allat ineriartorusuttut assigalugit Københavniliarpugut neriulluta silaannarmik kissatsikkiartuutaasunik aniatitsinerup nunarsuarmi tamarmi annikilllisarneqarnissaa anguneqarumaartoq, kisiannili pisariaqartitagut assigiissutigisinnaagaluarlugit taamaattoq ineriartorsimassuserput aallaavigalugu assigiinngisitaartumik piviusorsiortumillu anguniagaqarnissatta ataqqineqarnissaattaaq qulakkeerusullugu.

Kalaallit Nunaat pimoorussivilluni erngup nukinga – nukik minguitsoq - atorlugu nukissiuutinik pilersitsiortornissanik aningaasalersuivoq. Ukiut kingulliit 20-t ingerlaneranni aningaasanit tamakkiisumik pilersittakkatsinnit ukiumoortumik 1 %-it erngup nukissiuutileernissanut atortarsimavagut. Maanna innaallagissiornitta 43 %-ia erngup nukinganeersuuvoq 2020-lu tikitsinnagu 60 %-inngorsimanissaa anguniarparput.

Aamma silaannarmut kissatsikkiartuutaasartunik aniatitsinerput apparsarniarlugu aalisarnerup iluani iliuuseqarnissarput siunnerfigaarput, naatsorsuutigaarpullu annikillisaangaatsiarsinnaassalluta. Kiisalu aningaasarsiornikkut iliuuseqarfigisinnaasagut aqqutigalugit innuttaasut tamarmik atuinermikkut apparsaaqataanissaat anguniarparput.

Kisiannili siuliani oqareernittuut Kalaallit Nunaat suliffissuaqarnikkut inuussutissarsiutinik nutaanik aallarnisaaniarpoq. Kalaallit Nunaat pisuussutinik uumaatsunik uuliamik, gassimik aatsitassarsiornikkullu periarfissaqarluarpoq.

Pisuussut alla atorluarsinnaasarput tassaavoq imeq sermersuarmit kuuttoq. Kalaallit Nunaata nukimmik annertuumik atuilluni suliffissualiorniartut periarfissikkusuppai, matumani erngup nukinga atorlugu nukimmik atuineq ingerlanneqarpat nunarsuaq tamakkerlugu silaannarmik kissatsikkiartuutaasunik aniatitsineq annikillisarneqarsinnaassammat.

Ullumikkut silaannarmik kissatsikkiartuutaasartunik aniatitsinerup malunnaatilimmik annikillisarnissaanik unamminiagaqarpugut nunarsuaq kinguaatsinnut taakkulu kinguaassaannut inuuffikkuminarnerusoq pilersinniarlugu. Taamatut unamminiagaqaraluartilluta isiginngitsuusaasinnaanngilarput nunaqarmat nunatut suliffissuaqarnikkut inerilluarsimasut naligisaannut pisimanngitsunik taamaattumillu ineriartoqqinnissamik pisariaqartitsisunik.

Naak tamatta angorusutagut akisussaaffivullu assigiissuteqarfigisinnaagaluarigut taamaattoq killiffitta assigiinngisitaarnerat ataqqiniagassaraarput, tamannalu silap pissusaa pillugu isumaqatigiissutissami ersersinneqartariaqarpoq.

Qujanaq

Paasissutissat allat Naalakkersuisut COP15-imiinnerannit uani takukkit