Allaatigisaq: Kalaallit Nunaata silap pissusaa pillugu politikkia – akisussaaqatigiinneq allanngorartumilli

Danmarkip Silap pissusaa pillugu nukissiuuteqarnermullu ministerianut, Lykke Friisimut, Kalaallit Nunaata silap pissusaa pillugu anguniagaanut tunngassuteqartut allagarikka tusagassiuutinit avatangiisillu pillugit Suliniaqatigiiffinniit isornartorsiorneqarput oqaatigineqarluni anguniagakippallaartugut.

Tassunga atatillugu Kalaallit Nunaata silap pissusaa pillugu politikkia anguniagaalu matumuuna itissuserlugit nassuiaateqarfigissavakka.

Kalaallit Nunaata silap pissusaa pillugu politikkia

Kalaallit Nunaata silap pissusaa pillugu politikkeraa inuiaqatigiit kalaallit ulluinnarni inuuniarnermikkut 2013-imiit 2020-p tungaanut CO 2-mik aniatitsinerminnik 5 %-imik apparsaassasut, matumani 2007-imi aniatitaasimasut aallaaviussallutik.

Aammattaaq Kalaallit Nunaata politikkeraa nukimmik annertuumik atuilluni suliffissuaqarnikkut, aatsitassarsiornikkut, uuliasiornikkut gassisiornikkullu aniatissinnaalerumaagassat apparsaanissamik siunnerfeqarnermi ilanngunneqassanngitsut. Kisianni piumassuseqarpugut tamakkunuunatigut apparsaaqataassalluta nunat allat uuliasiornernik gassisiornernillu ingerlatsereersut , soorlu Danmark, Norge Saudi Arabialu eqqarsaatigalugit, tamakkununnga naligiissinneqarluta inissinneqassagutta. Naligiissinneqartariaqarpugummi tassami nunat uuliasiornernik gassisiornernillu aatsaat ingerlatsinialersut ingerlatsereersimasunit sakkortunerusumik piumaffigineqartariaqanngimmata.

Kalaallit Nunaata siunissami suliffissuaqarnikkut ineriartorteqqinneqarnissaani atortut soorunalimi avatangiisinut silallu pissusaanut mianerinninnerpaajusussat atorneqartassapput.

Kalaallit Nunaata silap pissusaa pillugu politikkia paasineqartariaqarpoq politikkikkut pingaarnerutillugu anguniakkamut ataqatigiissuteqarluinnarmat, tassalu aningaasatigut imminut nappassinnaanerulernissamik anguniagaqarnermut. Politikki anguniakkallu Naalagaaffiit Peqatigiit silap pissusaa pillugu sinaakkutissatut 1992-imi isumaqatigiissutaanut naapertuulluinnartut.

Kalaallit Nunaani piviusoq

Silap pissusaa pillugu oqalliseqataasartut Kalaallit Nunaata CO 2-mik aniatitsinera pillugu oqaluleraangamik puigukkajutaat ilanngullugit eqqaasitsissutigissavakka.

Taamaattussaannartut isigisagarput pingaaruteqartorlu ataaseq tassaavoq issittumi inuunerput, tamannami peqqutaarpiarluni nukimmik annertuumik kiassarnermut atuisariaqartarpugut.

Ukiuni kingulliunerusuni ineriartorsimanerput qiviarlugu atugarissaarneruleriartorsimavugut tamatumalu kingunerisaanik CO 2-mik aniatitsinerulersimalluta. Atugarissaarnerulernerup kingunerikkajuppaa CO 2-mik aniatitsinerulerneq, tamanna sumiluunniit nunarsuarmi aamma pisimavoq.

Kalaallit Nunaata innuttai 56.000-t sineriassuarmi Skandianaviamiit Afrika tikillugu isorartussuseqartumi 2 million kvadratkilometerinillu annertussuseqartumi siaruarsimasuupput. Taama isorartutigisumi siaruarsimanerup kinguneranik innaallagissiorfeeqqanik kiisalu umiarsuartigut timmisartutigullu angallannernik pisariaqartitsivoq. Taamaannerata kingunerisaanik nunarsuarmi allanut sanilliulluta nukimmik annertunerujussuarmik atuinerusariaqartarpugut, taamalilluni CO 2-mik aniatitsinerulerluta.

Aningaasaliissutit CO 2-rtaqanngitsut – taarsernissaat akeqarpoq

Naalakkersuisut kalaallillu inuiaat siunnerfigaat Kalaallit Nunaata aningaasatigut imminut nappassinnaalernissaa. Kalaallit Nunaat Danmarkip naalagaaffianit ukiumoortumik 3,4 milliard koruuninik aningaasaliiffigineqartarpoq, taakkulu nunatta aningaasanut inatsisaata aningaasartaasa affaasa missigaat. Aningaasaliissutaasartut nunatsinnut pissarsissutigineqartarnerat CO 2-mik akeqarneq ajorpoq.

Piviusorsiortuunngilaq eqqarsaatigissallugu Kalaallit Nunaata aningaasaqarnerata killeqartup 3,4 milliard koruunit sinnerlugit qaffatsinniarnissaata CO 2-mik aniatitsinerunani pisinnaanissaa. Tamatuma assigissavaa Danmarkip ukiumoortumik 300 milliard koruunit missaannik karsiminut isaatitsinerunissaa, tassa CO 2-mik aniatitsinerminik apparsaajutigaluni.

Tamanna pisinnaanngilaq suliffissuarnik nutaanik pilersitsinngikkaanni. Piviusormi unaavoq, isaatitsiffigilersinnaasagut nutaat aatsitassarsiorfiit, uuliasiorfiit kiisalu nukimmik annertuumik atuiffiusussat ilaat erngup nukinganik atuilluni pilersinneqarsinnaammata.

Pissutsit tamakku eqqarsaatigissagaanni inuiaat kalaallit ulluinnarni inuuniarnermikkut CO 2-mik aniatitsinerminnik 5 %-imik apparsaanissaat anguniagaammat qaffasissoq unamminiarnartorlu.

Suliffissuaalerumaartussanut apparsaanissamik piumaffiginninnginnissaq

Kalaallit Nunaata CO-mik aniatitsinerup apparsarneqarnissaanik siunnerfiliinerani aatsitassarsiorfiulerumaartussat, uuliasiorfiulerumaartussat kiisalu nukimmik annertuumik atuilluni suliffissuaqarfiulerumaartussat annikillisaaqataanissaannik piumaffigineqassanngillat. Piumaffigineqannginnissaannik tunuliaqutaasut paasiuminartuupput. Kalallit Nunaanni ullumikkut uuliasiortoqanngilaq aamma nukimmik annertuumik atuilluni suliffissuarnik ingerlasoqanngilaq. Taamaammat tamakkunannga CO 2-mik aniatitsisoqanngilaq. Suliffissuaalerumaartussat taama ittut apparsaasinnaanissaannik piumaffigileqalinnginnerini aallarnisaqqaartariaqarput. Aallarnisarneqassappatali atortulersuutitigut avatangiisinullu miannerinninnerpaajusunik malitassaqarluni aallartinneqarnissaat piumasaqaatigissavarput.

Nunat ineriartorsimasut ineriartortullu

Kalaallit Nunaat sorpassuartigut nunanut ineriartortunut sanilliunneqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaat suli suliffissuaqarnikkut ineriartortinneqarnikuunngilaq. Taamaattumik imminut nappassinnaasumik aningaasaqariartulernissarput angussagutsigu suliffissuaqarnikkut ineriartortitsisariaqarpugut.

Taamaattumik aperisoqarsinnaavoq Kalaallit Nunaat ilumut nunatut ineriartorsimasunut assersuullugu CO 2-mik annikillisaannissaanik piumaffigineqarsinnaanersoq, soorlu Danmarkisut aammalu nunat ineriartorsimasut allat assigalugit. Nunanut ineriartorsimasunut annikillisaanissamik piumasaqaatit sakkortupput taakkuugamimmi ukiut ingerlanerini suliffissuaqarnikkut ineriartortitsinermikkut CO 2-mik aniatitsinerpaajusimasut.

Kalaallit Nunaata siunissami anguniagai

Inuiaqatigiinnut kalaallinut ulluinnarni inuunermikkut CO 2-mik aniatitaasa 5 %-imik apparsarnissaanik piumasaqaat pivisunngortinneqarsinnaaqqullugu Naalakkersuisut anguniagaraat erngup nukinga atorlugu innaallagissiorfiit sanaartornerisa ingerlatiinnarnissaat. Sisimiuni nukissiorfittaassaq ukioq manna ammassaaq Ilulissaniittussarlu 2014-15-imi ammarnissaa pilersaarutaalluni. Taamaalilluta nunatsinni aningaasatigut kaaviiaartitat tamakkiisuut 1 %-ii atorlugit ukiuni kingullerni 20-ni erngup nukissiorfiliortiternerit ingerlatiinnassavagut.

Ullumikkut nunatsinni innaallagissiornerup 40 %-ia erngup nukinganeersuuvoq. Erngup nukissiorfittaassat atuleriarpata 2020 suli tikitsinnagu 60 % tikissimassavarput.

Piviusorsiortumik apparsaanissat

Innuttaasut ulluinnarni inuunerminni atuinerminnilu pissusaat silap pissusaanut naleqqussarnerujumallugu Naalakkersuisut akileraarusiisarnerit akitsuusiisarnerillu qanoq iliorluni allanngortinneqarsinnaanerat misissortippaat.

Kalaallit Nunaata apparsaanissamik siunnerfii pillugit oqallinneq uterfigeqqissagutsigu nunatta qanoq iliorluni aningaasaqarnerminik imminut nappannerulernissaanik peqatigisaanillu annertuumik CO 2-mik apparsaajutigaluni ingerlariuseqarnissaanik siunnersuummik piviusorsiortumik maannamut tusagaqanngilanga. Pissutsit piviusut inuuffigaavut nunatsinnilu innuttaasut nunarsuarmi innuttaasut assigalugit pisariaqartitaqarput, sinnattoqarput neriuuteqarlutillu. Taamaammat periarfissagut atorluarlugit piviusunngortitsisinnaanigut taamaallaat pisinnaapput.

Nalornissutigineqassanngilaq Kalaallit Nunaat piujuartitsinermik tunngaveqartumik ineriartortitsiniassammat, suliniassaagullu erngup nukissiornerup annertusarneragut.

Kalaallit Nunaaniit silap pissusaa pillugu ataatsimeersuarnermi COP 15-imi peqataavugut neriuutigalugu nunarsuarmiunut tamanut napertuuttumik isumaqatigiissusiortoqassasoq. Akisussaaqataasumik kisiannili allangorartumik aallaaveqarnerup ataqqineqarnissaa aallaavigalugu isumaqatigiissusiortoqarnissaa tapersersorparput.


Naalakkersuisut COP15-eqarnerani peqataanerannit paasissutissat uani takukkit