Kulturi inuiaqatigiillu nutaanngoriartorfiusut
Aallarniut
Norgemi inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq ukiut kingulliit untritillit ingerlaneranni nunap immallu pigisaannit (nunalerineq aalisarnerlu) pisinnarluni taakku malitsigisaannit ingerlatsiviulernermit katigullugit tamanut sammisumik ingerlasimavoq. Taamatut ineriartortoqarneranut ilutigitillugu innuttaasut ilinniartitaanerat pineqartunut nalinginnaasumik ilinniartitaasarnermit ingerlatsiviuleriartorpoq qaffasissutsit tamakkialerlugit ilisimatuutut doktorinngornissaq tikillugu ilinniagartuujuneq angullugu. Taamatut ineriartortoqarnerata kinguneraa innuttaasut inuunermi piffissaq annertuneruleriartortoq atortalermassuk suliaminnut pisunut inuiaqatigiillu siunissarisaannut sammisunut piginnaanngorsarnerusalernissamut.
Norgemi maannakkut pisutigut nalaatassaasoq tassaavoq siunnerfigisanut ilinniagaqalerniarneq siusinneruleriartortukkut pisalermat. Meeqqap pingasunik ukiullip nalinginnaasumik tunngaviusunillu piginnaasariaqakkanik ilikkalertorsimanissaa nalinginnaagaluttuinnarpoq, ilutigalugulu suliffeqarnermi sulisinnaasutut ukiut atugaasartut ukiunut ikinnerusunut atuuffiuleriartortut ilinniartitaasarnerit sivisuneruleriartornerat soraarninngortarnerillu siusinnerusaleriartornerat pissutigalugit.
Tamanna inuiaqatigiinni ukiut 60-it matuma siornatigut pissutsinut allaanerulluinnarfiuvoq. Taamanimi amerlanerit meeqqat atuarfianni atuartaraluarput ukiuni arfineq-marlunni, taamatullu suliffeqarnermi sulisorineqartartut sukorsiniit utoqqalinissartik tikillugu ukioqartarlutik. Taamanikkut innuttaasunit amerlanerit nunalerinermik aalisarnermillu inuussutissarsiuteqartarput.
Saamit pineqartillugit, taakku ullumikkut ineriartorfioqaat, tunngaviatigut nalilissagaanni inuiaqatigiiussusiannik allanngoriartorfiulersumik. Taamatut naliliiniarnermi ineriartornermut pineqartumut arlariipput aalajangiisuusut; naalakkersuinikkut aamma inuussutissarsiornikkut. Saamit arlariinni taakkunani pineqartuni qangaaniilli atugarisaminnik ingerlatsisuupput, unnit ilutigalugu inuiaqatigiittut taamanersuaniilli atugarisatik pitsaanerulersinneqarnissaat kissaatigalugu.
Saamit oqaluttuassartik ilisimavaat utoqqartamik oqaluttuarisartagaasigut, oqaluttuarisaanikkut ullutsinnilu inuiaqatigiiusuni piusut qangaaniilli ilitsoqqussat sippui aqqutigalugit. Ullumikkut pisut inuiaqatigiinnit tamarmiusunit nunanillu kujasinnerusuneersunit sunnerneqarput. Taakku sunniisut siunissamik oqariartortutut misinnaraat. Taamaattoq tamakku ilutigalugit Saamit nunaat noqqaapput kulturertik nutaanut pisunut ingerlaqatigiinnarumallugu, unnit qangaasoq pereersut kulturilu tassaniittoq oqaluttuassaannartut isumaqarfigineqarniartartoq. Tamanna immini aporaaffiusoq nutaarsiassartaqanngilaq. Saamit oqaluttuarisaanikkut pigisaminnik pitsaasunik tamanik annaasaqarumanngillat, aammali nutaaliaanerpaat allanarnerpaallu piumavaat inuiaqatigiiusutut. Tamannali taama pisinnaava, taamaattoqarpallu qanoq?
Eqqaamasissutissat
Kulturikkut inuiaqartigiinniluunniit allannguinerit qangaanerusoq pisarput nalagaaffiit avataaneersut sunniinerisigut, amerlanertigut nunasiaasoqarneratigut. Naalagaaffissuit alliunerusortarisatik tigummisarilersarpaat, iluanaaruteqarfigalugit atorluaatarillugillu, nunasiaatigalugit. Tamanna pisoqaraangat nunap pineqartup nunasiaataasup immini kulturia, kinaassuseqarfigisamigut ilisarnaataa imaluunniit nammineq ineriartornissaminik anguniagaqarnera inissaarunneqartarput.
Nunarsuup qalasersuini nunat killiit nunasiaateqalersarnerat kulturip, inooriaatsip soqutigisallu siammartinniarneranni taamatut innerisut akuersaarunnarneqarunnaarpoq. Kalaallit Nunaanni qallunaat nunasiaataatut inissisimaneq pilersikkiartuaarneqarsimavoq ukiut unteritillit siuliisa qiteqqunnerata aallartinneraniilli. Taamanimiilli ineriartorneq tunngavigalugu namminersornerulluni oqartussaaneq atuutilersimavoq nammineq kulturerisamik namminerlu naalagaaffeqalernissamik kissateqarnerup allannguneratigut aalajangersaaneq malillugu annertuutigut nammineersinnaassuseqalerneq anguneqarsimalluni.
Tatisimaneqarneq namminersulernissamullu namminerlu aalajangiisinnaatitaanermut salliutitaannginnerip qimakkiartuaarnerani, allaammi nutarterinertut taaneqarsinnaasumi, Kalaallit Nunaata takusinnaalersimavaa nutarterinermi inuiaqatigiit inuunermilu periarfissat sorliit atuutilersimanersut Europami Amerikallu Avannarliup nunavissuani inuiaqatigiit atugaat najoqqutaralugit. Taakku akornanni Danmark nunasiaateqarsimasutut aammalu Kalaallit Nunaannik naalagaafeqatigiinnermi ullumikkut qulliunerusutut immikkut inissisimavoq. Tassanissaaq USA immikkut ittumik inissisimavoq 1940-45-mut oqaluttuarisaanikkut ataatsimoorussaqarsimaneq pissutigalugu taamanimiillu Kalaallit Nunaannut qanittutut suli inissisimalluni ullumikkullu nunarsuarmi pissaanilissuartut sallersaalluni inuiaqatigiillu nutaaliaassusiannik uppernarsaatissatut inissisimallunissaaq. Unnit taamatut pisoqarpoq naak nunat taakku marluusut piuneranni sumiissutsikkut pinngortitaassutsikkullu annertuunik assigiinngittoqaraluartoq. Taamaakkaluartoq pissutsit taakku Kalaallit Nunaata periarfissaasa nunallu issuarniakkat akornanni assigiinngissutsinik annertuunik pilersitsisuunngillat. Assigiinngissut annerpaaq tassaavoq Kalaallit Nunaanni innuttaasut ikissusiat.
Innuttaasut taama ikittigitillugit Kalaallit Nunaat nutaaliaasutut naalagaafinngorsinnaava soorlu Europami Amerikamilu Avannarlermi assersuutissat assigalugit?
Ullumikkut pisarnertut naalagaaffiit avataaniittut kulturikkut sunniuteqarsimapput niueqatigiinneq aqqutigalugu ineriartortoqarsimalluni niuerneq naligiinnginnerpaaq sunniisutut pingaarnerpaajulluni. Kalaallit Nunaannut tunngatillugu aamma taamaattussaasimavoq, kisiannili Danmark USA-lu salliusutut sunniuteqartussaallutik oqaluttuarissanikkut patsisaasut taaneqareersut tunngavigalugit.
Taavami Kalaallit Nunaata naalagaaffiillu Kalaallit Nunaata niueqatigisaasa akornanni niueqatigiinnermi nutaaliaasumi suut sallersaatinneqarpat pisuussutillu sorliit Kalaallit Nunaata nunani eqqaamiuusuni taamatut niueqateqarnermi saperutiginnginnerussavai Kalaallit Nunaannut iluaqutaanerpaasussaasutut?
Kulturi allannguutillu
Kulturi kulturillu allannguutai tunngavigalugit aallaqqaammut pisinnaasat nuussiviginissaat, pisinnaasat paarlaateqatigiissutiginissaat sapigaatsuuffiginissaallu aallussivigineqarnerussapput. Taamatut saqqummiussinermi pingaartinneqassaaq periarfissat allat pingaarnerutitat qanoq isumaqarfigineqarnerat paasisaqarfigissallugu aammalu periarfissat allat tamarmik immikkut qanoq ilillugit ataatsimut eqikkarnissaat sunniutissallu sakkortussusissaat qanoq isumaqatigiiffigineqarnersut paasisaqarfigissallugit. Tassunga ilanngullugu pingaaruteqarpoq tikkuassallugu kulturikkut sunniuteqassuseq allannguinernut suli patsisaammat aamma piginnaasaqarfigisat ilorliit sunnerneqarnissaat eqqarsaatigalugu.
Kulturikkut attaveqaatit kulturikkullu allannguutit annertuutut, akunnattumik annertussusilittut annikitsutullu immikkoortiterlugit ersersinneqarsinnaapput. Assersuutigalugu kulturikkut paarlaateqatigiittarnerit taaneqartutut kingullertut annertussuseqartillugit imatut takorloorneqarsinnaavoq sakku pisoqaq sakkumik nutaamik taarserneqartoq. Taama pisoqartillugu atortup nutaap taaguutaata taamaallaat taaginnartariaannaassaaq sinnera nammineq aaqqissaaq. Kulturikkut attaveqarnermut assersuutigineqarsinnaavoq attaveqarnerup akunnattumik annertussuseqarnera sakkukinnerneruneraluunniit tunngavigineqarsinnaavoq maskiina saqqummiunneqarpat atorneqalerpalluunniit. Taama pisoqartillugu maskiina tassaalissaaq kulturikkut atortoq nutaaq tikisitsisullu pisinnaasassani nutaatut piginnaaneqarfigilerniartariaqarpai ilitsersorneqaatigisariaqarlugilluunniit. Tassa taassuminnga atuisut ilitsersorneqartariaqassapput, kisiannili taakku namminneq ilisimasaqariissapput nutaajusumi siunertaq takusinnaassagunikku. Nunami tikisitsisuusumi kulturi pisinnaasassat annertussusissaannut sunniuteqassaaq. Allaaneruvorli kulturikkut allannguisoqartillugu pisinnaasat immikkullu ilisimasallit nunami tikisiffiusumi pigineqanngitsut tunngavississallugit, taamaattumillu nunami tikisiffiusumi ilisimariikkat kulturikkullu pisinnaariikkat tunngavigineqarsinnaannatik. Taamaattussaavormi atortut taakkulu nutaat atornissaat ilikkarneqartariaqarmata ilisimatusarnikkut ilisimasat tunngavigalugit. Tassunga assersuutigineqarsinnaavoq inuiaqatigiinni inuussutissarsiummit pingaarnermiit inuussutissarsiutit pingaarnerit pingajuannut ikaarsaariarnertut. Ullumikkut kulturip nutarteriffiusup kulturi ileqquusoq milluaaffigisutut ippaa. Tassa assersuutigalugu annertussutsimit akunnattumiit periaaseq killormut sammisoq.
Nasaq nutaaq atuligassaq sungiusagassaanngilaq siornatigut atorneqartareersimammat. Ataatsimoorussassat suulluunniit nutaat atulissagaanni ileqqugajuppoq pisariaqarpat ilinniartinneqarnissaq pisariaqartaannarpoq. Inuiaqatigiinni inuussutissarsiutit pingaarnerit pingajuanni aqutsinissami sulisussat pikkorissut sapinngisamik annertunerpaamik sunniutilimmik sulisissagaani amerlanertigut pisariaqartarpoq annertuumik ilinniartitaanissaq, sivisuumik sungiusarneqarnissaq aaqqissussaanissarlu. Tamanna inuiaqatigiinni allannguutinik sunilluunniit atulersitsissagaanni tamatigut pinngitsortaqarani pisariaqartarpoq inuussutissarsiutit pingaarnersaaniit tulliiniillu inuussutissarsiutit pingaarnerit pingajunannut ikaarsaarialernermi.
Inuiaqatigiinni aaqqissuussaanerniit taamaattuniit aaqqissussaanernut allanut ikaarsariartarnerit sapissanngikkaani pingaaruteqarpoq inuiaqatigiinni ingerlatseriaatsit assigiinngikkaangata assiginngitsunik eqqarsariaaseqarnissap pisariaqassusia ilisimassallugu. Inuiaqatigiit suulluunniit inuussutissarsiutaanni pingaarnermi ileqquusumik ilusilersugaasumi ulluinnarni eqqarsariaaseq imaluunniit ajornartorsiutinilluunniit aaqqeeriaaseq assissaqartanngilaq. Tamanna ullumikkut siornatigullu eqqarsariaasiuvoq oqaasiillutilluunniit inuit ataatsimoortarneranni sunniiniartarnernilu tamani suugaluartunilluunniit iluaqutaasartoq. Inuit attaveqatigeriaasii tassaasarput migissutsinik, pissusilersuutinik timillu aalaasiinik ersersitsisartut.
Inuussutissarsiutit pingaarnersaanni taamani ullumikkullu ulluinnarni oqaatsit eqqarsariaatsillu atorneqartartut pingaaruteqarluinnartarput, ullumikkullu ilisimatusarnikkut eqqarsariaaseq, ilisimatusarnikkut oqaatsit atorneqartartut atorneqaleriartorput pingaartumik suliffinnut inuussutissarsiutinullu nutaanut tunngatillugu. Oqaatsit eqqarsariaatsilluunniit atorneqartut inuiaqatigiit aqutsivigineranni immikkut ittumik pingaaruteqartarput pingaartumik aqutsinermi oqaatsit atorneqartartut eqqarsaatigalugit. Tassa oqaatsit ataqatigiissuseqanngitsut isumaliortaatsimullu naleqquttut nammineq isummat atuuffeqartinneqaratik.
Inuiaqatigiinni inuussutissarsiutit pingaarnerit pingajuanni ilisimatusarnikkut eqqarsariaaseq, ilisimatusarnikkut oqaariaatsit atorneqartartut atugaanerulersimapput. Taamaalilluni ilinniagartuut oqaatsit eqqarsariaatsillu taakku atorumanerulersimavaat inuiaqatigiinni atugarisaarnerusunit inissisimanermut ulluinnarni oqaatsinik atuinermi eqqarsattarnermilu ilisarnaataalersimallutik .
Akimarngiunngitsut sulisartut meeraasa atuarfiat Nunat Avannarlerni Kalaallit Nunaatalu oqaluttuarissaneranni ukiuni 300-nngulersuni atuussimapput. Sulisartut meeraaasa atuarfiat inuiaqatigiit nutaajunerusut sioqqullugit atugaasimavoq aatsaallu ukiut 150 missaasa atuutereerneranni ilinniagassat siusinnerusukkut atuussimanngitsut upperisarsiornermut tunnganngitsut pinngortitalerinermulluunniit tunngasut aatsaat iluamik atugaaleriartorsimallutik. Ilinniagassat pinngortitalerissutit atuarfimmi ilisimatusarnermi eqqarsariaaseq tunngavigalugu atulernissaat siunertaavallaarsimanngikkaluarpoq sulianut atuartitsinermullu tunngatillugu oqaatsitut. Soorunami pinngortitalerissutit atuartitsissutigineranni oqaatsit ulluinnarni oqalutaatsit ilisimatusarnikkullu oqaluttaatsit akuleriissinneqarsimapput tamannalu pissutaalluni ilimagineqarsinnaavoq atuartitsineq ilisimasassanillu tunioraaneq ajornakusoornerulersimassasoq.
Sulisartut meeraasa atuarfiat inuiaqatigiinni inuussutissarsiutit pingarnersaanni aallaqqaamulli tunngavigineqarsimannginnera pissutaalluni sulisut meeraannik atuartitsineq taamanikkut sulisartunit akuerineqarsimanngilaq pisarialittulluunniit isigineqarsimanani. Tassa inuiaqatigiit inuussutissarsiuttaanni ileqquusumik pingaarnermi atuarfimmi pisinnaanngornissaat ilinniarneqarsinnaassimanngilaq tamanna inuiaqaitigiinnut akuulernissamut atuarfiup tungaaniit piukkunnarsarfiusimanngimmat.
Nunaatilissuarmut, sulisut meeraanik atuarfimmik aallarniinikumut, pissutsit allarluinnaapput. Nunaatilissuup atuarfik pisariaqartippaa, atuarfiup tunissammagu sulisartunik ilisimasalinnik, piginnaasanillu nunaatilissuup pisariaqartitaanik.
Inuiaqatigiinni inuussutissarsiutit pingaarnersaasa pingajuanni atuarfimmi pissutsit allarluinnat atuussimapput. Ullumikkut atuarfik suliffeqarfiit sallersaasut ilagaat ilikkagassanik pissarsiaqarnissamut, sapinngilernissamut sulilluarnissamullu aqqutissatut. Soorunami innuttaasut aalajangissavaat pisinnaasassat piukkunnaatissallu sorliit atuarfimmit ilinniartitsissutigineqassasut.
Imaappoq inuiaqatigiit ineriartorneranni ukiut aalajangersimasut atuuffiini tamani ataatsimut isigalugu piukkunnarsarnissaq pisinnaassallu ingerlatseqqinnissaannut immikkut ilinniarfeqartiternissaq pisariaqarpoq suliffeqarfiit annertunerpaamik naammassisaqarnissaat anguniarlugu. Imaappoq kulturi ileqquusoq pisoqarluunniit atuarfimmi nutaaliaasumi iluatsiffiusinnaanngilaq perorsaariaaseq qaffasissumik ineriartortitaasimasoq atuartitsissutillu qaffasissumik ineriartortitaasimasut piginnikkaani.
Taamatuttaaq ippoq inuussutissarsiutit ileqquusumik pingaarnersaanni atuarfiup nutaaliaasup atortorissaartullu pilersinnissaani. Tassa atuarfik minnnerusumik annerusumilluunniit atuarfiulissaaq allanik amerlanerusumik sammisaqarfiunngitsoq.
Kulturip nikisinneqarfiani eqqarsariaaseq oqaariaatsillu atorneqartut pingarutilinnut ilaapput. Eqqarsariaatsit oqaariaatsillu atorneqartut pisut nutaat nutaamik tikinneqarsinnaanngortittarpaat nutaallu saperunnaarnissaannut atulernissaannullu tunngaviliisuusarlutik. Taamaarrtumik kultureqarfiit nutaat aallartinneranni inuuniarnermut teknologimulluunniit tunngasuugaluarpataluunniit ileqquusumik kulturerisaq inangertarpaat.
Eqqarsariaatsit oqaatsinillu atueriaatsit kulturip nikisinneqartarneranni pingaarutillit ilagaat. Eqqarsariaatsit oqaatsinillu atueriaatsit pilersut nutaat pallittornissaat ajornarunnaarsisittarpaat pisullu nutaat saperusunnaarnissaannut atornissannullu tunngaviulersarlutik. Taamaattumik kulturimik atueriaatsit nutaat inuuniarnermut teknologimulluunniit sammisuugunilluunniit ileqquusumik kulturiusoq inangertarpaat.
Taamaalilluni inuuniarnikkut aaqqissussaaneq nunami tunisassiorfiusumi ilanngunneqarumasarpoq ilisimatusarnikkut tunisassiat qanorluunnit annertussusillit nutarterneqarnissaat pineqartillugu. Tunisassiat eqqussuinnarneqartanngillat aammali inuaqatigeeriaaseq taakkunannga pisoq aamma eqqunneqartarluni.
Tassunga assersuutissaqqinnerpaavoq inuiaqatigiinni inuiaqatigiinni inuussutissarsiutit pingaarsaasa pingajuannik atuiffiusuni innuttaasunik eqiterisitsisarneq soorlu tamanna aamma inuiaqatigiinnut piorsarluarsimasunut tunngatillugu taaneqartoq. Inuiaqatigiit nutaaliaasut innuttaasunut iluaqutissanik pingaartitsiffiusarput, immikkut ittunik ilisimasaqarnissamik pingaartitsiffiusarlutik atukkamikkullu assigiinngissutaat najoqqutaralugit agguarnilersorneqartarlutik.
Taamatuttaaq ilisimaneqarpoq allaffissornerup sakkortuumik annertusiartornera. Tunisassiorfinni suniluunniit ingerlatsinermi allaffinni pissutsinik tunngaveqariartuinnarpoq inuussutissarsiummillu pisussat nutaat ineriartortinnissaannut attatiinnarnissaannullu pissutsit atuukkusutitat naleqqussaaffigineqartarlutik.
Inuiaqatigiinni nutaaliaasuni nalinginnaasuuvoq sulianut pingaarnerusunut ikorfartuutit ineriartortinneqarnerusarlutik. Imaappoq tunisassiorfinni suniluunniit ikorfartuutissat arlallit pilersinneqartarlutik. Taakku ilumut pisariaqarnersut naapertuunersullunniit oqallisaajuarpoq tassungalu tunngatillugu isummat amerlaqaat. Taamaakkaluartoq aqutsineq allaffissornikkullu ingerlatsineq nunarsuarmi inuiaqatigiinni killiusuni ullumikkut ineriartorfiunerpaapput. Tamatuma kingunerisaanik Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik Danmarkimisullu ippoq taassumalu Kalaallit Nunaanni innuttaasut tamaaviisasa suliffissaqartissavai. Taammaappoq peqqinnissaqarfimmi atorfissaqartitat tamarmik peqqissaanermi pisariaqartinneqartut pigineqartariaqarmata. Ilisimatusarnermi atortunit nutaaliaasuniit taakkunani ilinniartitaanerit ilanngullugit, ikorfartuutit tamaasa ilanngullugit peqqissaanermi atortut tamaasa pigilernissat tikillugu. Aamma taamatut pisoqartariaqassaaq uuliasiornermik suliffissuit pilersinneqarneranni aningaasarsiornikkut annertussusissat pingaaruteqartullu takorusutat ilanngussorlugit.
Kalaallit Nunaanni qitiusumik aqutsisoqarfik inuiaqatigiit oqartussaaqataaneranni nutaaliaanerpaami allaffissorneq ilanngullugu pilersinneqaraluarpataluunniit sulisussat amerlasuut pisariaqartinneqassapput atorfiillu ileqquusut tamakkiisumik inuttalersorneqaraluarpataluunniit inuiaqatigiinni suliassani pisariaqartinneqartuni allani inuit amarlanngitsut sinneruttussaassapput.
Inuiaqatigiinni atugarissaarfiusuni innuttaasut atukkamikkut assigiinngiiaassusiat malunnarnerusarpoq innuttaasut assigiiaanngitsunik atugallit naligiiaanngissusiat ersersinneqartarluni aningaasaqarnikkut pisinnaasat naligiinnginnerisigut, oqaatsit, kulturit inooriaatsillu naligiinnginnerusarlutik. Tamanna inuiaqatigiit inuussutissarsiutaanni pingaarnermi pissutsinut malunnartumik aporaaffiusarpoq. Inuiaqatigiinni piorsarluarsimasuni ilisarnaatit ilagigajuppaat pisinnaasatigut assigiinngissuseqarneq ilisimasassanillu immikkut ittunik ilinniagaqarsimaneq. Atuarteqqinneqarnissat nangitsisumillu ilinniartitaanissat suli pisariaqartinneqarput inuiaqatigiit illoqarfinnut allanut nuttarsinnaassusillit sulisoqarineqassappata, pisunut allanut nutaanut akuliussinnaassuseqassappata assersuutigalugulu inuussutissarsiutini nikerartunit piumasaqaatit naammassineqarsinnaassappata naalagaaffimmi namminermi nunanilu tamalaani niuerfinni.
Pisinnaasaq malillugu sulisussat taamaattut pilersinnissat sapinngikkaani tamanna ammaattaaq nunani tamalaani atorunallerneqassaaq. Imaappoq Kalaallit Nunaanni inuiqatigiinni nutaaliaasuni sulisussat pitsaanerpaat annaaratarsinnaasarnissat sillimaffigineqartariaqarpoq. Taamaalilluni naggaterpiaatigut apeqqutaalissaaq sillimaffigisassat tamakku Kalaallit Nunaata akiorsinnaassanerai taamaattoqassapallau qanoq iliorluni?
Ineriartiornermut najoqqutassaq
Inuiaqatigiit kalaallit qanganiilli inuiaqatigiiupput innuttakitsut allanngorartumillu amerlassuseqalersartut pinngortitami inuussutissarsiummilu pissutsit aalajangiisuusarlutik. Piniagassanik peqqumaatissanillu naammattorsuarnik pissaqartoqartillugu najukkani inuiaqatigiit amerlangaatsiarsinnaasarput pissakiffiillu nalaani innutaasut ikiliartulersarlutik. Inuiaqatigiinni taamaattuni suliffeqarfiit ikittuinnaasarput assigiinngitsunulli atorfeqarfigisaat amerlanerusarlutik. Tassa suliffeqarfiit tamarmik immikkut amerlanerusumik sulissaqartarput sulisulli ikittuinnaasarlutik taakkulu tamatigoortuusarput immikkullu pisinnaassuseqartarlutik. Suliffeqarfinni sulisut naligiimmik pikkorissuseqartanngillat suliassalli tamaasa suliarisinnaasarpaat ulluinnarnilu suliassanik aallussilluarsinnaasarlutik. Tassaniippoq pisinnaassuseq namminermi pigisaq pingaaruteqartoq inuiaqatigiinni ataasiusuni aaqqissussaanikkut allanngorarfiujuartuni inuusinnaassuseqartut. Soorunami pisinnaasat taakku aallaqaammut suliffeqarfimmik misiliilluni aallartisarnermi iluaqutiginiarneqartariaqarput. Taamaalilluni isumaginninnikkut suliaqarfiit suliffeqarfiillu pilersinniarneqarsinnaassapput najuakkani assigiinngitsuni aammalu Kalaallit Nunaanni tamarmi suliffeqarfiit nutaaliaasut ataatsimut pilersinnissaannut ullumikkut inooriaatsimut pingaaruteqartut.
Ataatsimut isigalugu Kalaallit Nunaanni innuttaasut inuiaqatigiinngorsinnaapput immikkut ittumik nutaaliaassusillit iluatsittumik malitassaqqissumillu ineriartorsimasut namminneq tunngavigisatik najoqqutaralugit siumukartut nunaniillu allanit soqutigineqarluartut.
Tamanna ajornannginnersoq isumagiinninnikkut suliat naligiinngitsut pillugit misileraanikkut paasineqarsinnaavoq. Taakku tassaassinnaapput nunaqarfik, illoqarfiup immikkortua ataaseq, aalisakkanut suliffissuaq ataaseq, kattuffiit assigiinngitsut, atuarfiit, peqqissaavik ataaseq, ilaqutariit ataatsit il.il.
Isumaginninnikkut suliaqarfiit tamarmik immikkut misileraaffigineranni ilaatinneqarsinnaapput aaqqissuusaaneq, suliat ingerlaasii tamanillu annerutillugu suliffeqarfimmut imaluunniit tassunga attuumassutillit pillugit siunniussat. Atuarfinnut tunngatillugu ineriartortitsinermi qitiusut ilagissavaat aaqqissussaanerup ineriartortinnissaa ileqquusumik atuartitaaneq inissaqartillugu, kisiannili aamma attaveqaatitigut teknokogip nutaaliaasup atorneqarnissaa ammaffigalugu nuna tamakkerlugu atuartitseriaatsimi atuarfiit ataasiakkat ilanngussorlugit Kalaallit Nunaanni inuit silassorissut pisinnaassutsillu ataatsimoortut atuarfinnut ataasiakkaanut aammalu atuartunut ilinniagalinnullu ataasiakkaanut iluaqutaasussanngorlugit.
Najukkani inuiaqatigiinni najukkanilu atuarfinni misileraanermi kalaallit oqaasii atuartitsinermi oqaatsitut atuarfimmilu ilinniartitsisutissatut pingaarnertut ingerlanneqartariaqarpoq. Aamma allamiut oqaasii sorliit salliutinneqassanersut aammalu allamiut oqaasii sorliit tulliutillugit pingaartinneqassanersut aalajangerneqartariaqarpoq. Atuarfik soorunami oqaatsinik pingasunik ilinniagaqarfissatut isumaqarifigineqarpoq, kalaallit oqaasii oqaatsini pingarsaatinneqassallutik pingaarnertullu ilinniartitsissutigineqassallutik, qallunaatut tulluttulluunniit nunat allamiut oqaasiini salliutinneqassallutik imaluunnit nunat allamiut oqaasii allat.
Atuakkat ilinniartitsissutit ineriartortinneqartariaqarput pingaarnerutillugit teknologimi qaffasissumi atorneqartartut ilaatillugit qarasaasialerinermi attaveveqatigiinnerlu. Tassunnga tunngatillugu atuakkat atuartitsinermi nalinginnaasumik atorneqartartut aamma ilaatinneqartariaqarput.
Ilinniagassat sorliit ilinniartitsissutigineqassanersut aamma misilerarneqartariaqarput. Oqaatsit pingaasut atuartitsissutissat taareerpavut. Taakku saniatigut ilanngunneqartariaqarput matematik aama fysik nutaaliaasoq. Kalaallit kulturianni inunnut tunngatillugu ilinniagassat suulluunniit ilinniartitsissutigineqartussat naqqaniit ineriartortinneqartariaqarput. Aamma eqqarsaatigineqartariaqarput ilinniartitsissutissat amerlassusissaat suussusiilu innuttaasut inuiaqatigiillu amerlassusiannut sanilliullugit annertussusilerneqartariaqarput.
Ilinniartitsissutissat atuagarsorfiusut ineriartortinneqassapput atuarfimmi ilinniartitsissutissatut suliassanut ilanngullugit.
Ilinniartitsinissami pisinnaasassanillu ineriartortitsinissami ukioqatigiikkuutaat tamaasa ilanngunneqartussaammata assiginngitsunik amerlasuunik ilinniagaqarfinnut assingusumik aaqqissuusisoqartariaqarpoq ullumikkut ilisimariikkavut tunngavigalugit. Atuarfimmi taama ittumi atuartinneqassapput utoqqaat inuusuttullu, meeqqat, inuusuttuaqqat inersimasullu periarfissaqassallutik ilisimasassanik pisinnaasassanillu sukkulluunniit pisariaqartinneqartussanik ilikkagaqartussanngorlugit.
Tassa ilinniartitsisut suliassaasa assigiinngitsut atuarfinni assigiinngitsunik ilinniagaqarfiusuni suliarinissaannut ilinniartitsisut ilinniartinneqartariaqarput. Tassuuna ilinniartitsisut oqalisaaffigineqassapput qitiusumik ilinniarfiup attavigisartagaasa akuusut ilaannit. Taamatuttaaq inuit assigiinngitsut sukkulluunniit ilinniarfimmiittartut ilisimasassat pisinnaasassallu ineriartortinneranni sukkuulluunniit ikiuttarsinnaassapput.
Pisinnaasat, kulturi kinaassuserlu matumani naligiinngitsutut isigineqarput pisut ataasiakkaat avatangiiserisaasut paasinissaannut sapinngilernissaannullu. Kinaassuseq inuunermik misilittagaqarnermik inuullu ataasiakkaap sapinngissuseqarneranut tunngaviinut ersersitsisuuvoq. Kulturi inuiaqatigiit ataatsimut sapinngisaannut isumalluutaavoq. Pisinnaasat tassaapput misilittakkatut aaqqissussaasut pisinnaasanullu tunngaviusut. Akernianillu pisinnaasat ilisimasaapput suliassanut tutsinneqartartut.
Tassunga atatillugu atuarfiup ilinniagassatigut imarisaa najukkami tunngaviusunut naleqqussagaassaaq aammalumi najukkaani nalinginnaasumik pisartunut, imalillugu nunat tamat kulturiinut ilisimasaannullu naleqqussarlugit. Atuarfiup suliassaasa pingaarnersaraat innuttaasut tamaasa pikkorinnerulersinnissaat ukioqqortussuseq suiaassuserlu apeqqutaatinnagit. Taamaattumik pingaaruteqarpoq inuit kikkulluunniit tamarmik qanorluunniit inuunermikkut atugaqaraluarunik ilisimasamikkut immersorneqartuarnissaat. Inuit ataasiakkaat sumulluunniit tunngavilimmik isummertartussaammaata assersuutigalugu inuiaqatigiinni sukkulluunniit pisunut taamatuttaaq pingaaruteqarpoq inuiaqatigiit namminertut isumaqarluartumik misigisaqartinnissaat. Aamma taama ippoq inuup ataasiakkaap suliatigut pisinnaassuseqarnissaa assigiimmik piukkunnassuseqarlutik paasinnissinnaassuseqarlutillu inuiaqatigiinni qanga piniartuusuni misilittakkat assigalugit inuiaqatigiinni katataasoqartinnagu, imminut qanigisanullu ungasillisoqaqqunagu.
Suliffeqarfiit, kattuffiit ingerlataqarfiillu ataasiakkaat naligiissumik sulisoqassapput, kisiannili suliffeqarfimmut ataasiakkaamut annertunerpaamik sulisinnaanissaq naammaginartuusariaqarluni. Ingerlatap ukiuni qanoq amerlatigisuni piusinnaassusia sukkulluunniit aalajangerneqassaaq sunik suliaqarnermik sunillu atortoqarnermik. Annertuunik allannguuteqartoqartillugu assersuutigalugu niuerfinni ingerlatsivik tamakkiiisumik allatut aaqqissuunneqartariaqassaaq imaluunniit atorunnaarsinneqartariaqarluni. Tamanna tunngaviatigut aamma qitiusumik ilinniarfimmut atuarfimmulluunniit atuuttariaqarpoq. Tassunga tungavissaavoq ilinniartitsisup inuiaqatigiinni ilaasortat allat tamaasa assigalugit ingerlaqqittuartumik ilinniartitaasarnissaa ineriartortuarnissaalu eqqarsaatigalugit. Ilinniartitsisoq ilisimasanik nutaanik pisinnaasanillu nutaanik pilersuisariaqarpoq taakkulu ingerlateqqittassallugit tigusisussat ataasiakkaat namminneq tunngavigisaminnut pisariaqartitaminnullu naleqqussarsinnaanngorlugit. Taamaattumik ilinniartitsisuusoq suliatigut tamakkiisumik kiffaanngissuseqartariaqarpoq aammalu suliatigut akisussaassuseqartariaqarluni Kalaallit Nunaanni ilisimasat ineriartortinneqarneranni atugassarititaasut iluanni. Tassani ilinniartitsisup suliatigut pisinnaassuseqarluarnera assigiinngisitsiffiussanngilaq assersuutigalugu nakorsap, inatsisilerituup, ingeniørip palasilluunniit pisinnaassusiinut sanilliullugit.
Kalaallit Nunaat nutaaliaasoq tamatumunnga peqatigitillugu assigiinngitsutigut suliaqarfiusinnaasariaqassaaq, suliatigut immikkut ittunik pisinnaasaqarfiussalluni assigiiaanngissuseqarfiussallunilu. Aamma taamaassaaq kalaallit oqaasiini kulturiannilu. Tamanna aaqqissuussaasumik suliarineqarsinnaanngortinneqassappat nuna aqutsinikkut nutaaliaasunik annertuunillu sakkussaqartinneqartariaqarpoq. Tamanna qitiusumik siammartitamillu pissaaq isumaginninnikkut suliaqarfiit ataasiakkaat naalagaaffeqatigiinnerup iluani assigiissumik periarfissaqartitaassallutik pisussaaffeqassallutillu.
Nunarsuup avannaarsuani inuiaqatigiinni pisoqaasuni ima pisoqartarpoq imaaliallaannaq inuussutissarsiutit pingaarnersaanniit inussutissarsiutit pingaarnerit pingajuannut ikaarsaariartoqartarani. Tamanna pisinnaasarsimavoq sulisussanik immikkullu ilisimasalinnik iluaquteqarniartoqartarsimammat siusinnerusukkut nunasiaatillinnit imaluunniit niuernikkut qanittumik siueqatigisartakkanit pisunit.
Taamatut pisoqartillugu iluaqutissaq tassaasarpoq ataatsimut isigalugu nunap ineriartortinneqarnera siuaallaatsinneqartarluni. Tamanna imatut akeqarpoq nammineq illugisami naalagaalersinnaasimanani. Pisut nutaat tamaasa naammattumik naalagaaffigilerneqartanngillat taamaakkaluartorli nutaanik ilikkagaqartartut tassaasarput nunap nammineq inoqqaavi namminneq inuiaqatigiiffigisaminni suliffissaaruttartut takornartanngortinneqartartullu.
Nunap inoqqaavisa ilaat inuiaqatigiinni nutaani sulisartunngortarput. Sulisartut taakku suliaqartinneqartarput namminneq ileqquusumik suliarisarsimasaminnut assingusunik. Imaluunniit atorfillit suliaqalersarput pisariitsutut isigineqarsinnaasunik nunap inuiinit suliarineqarsinnaasunik.
Kalaallit Nunaat nutaaliaasoq kalaallit immikkut ittumik kinaassuseqarfigisaat siuliani taaneqareersutut pilersissagaani ajornarnavianngilaq, kisiannili annertoorujussuarmik piumasaqarfiussalluni.
Tamanna Kalaallit Nunaannut tunngatillugu imatut paasineqassaaq soorlu tassa timmiitigaluguni timmisartoq sananeqartoq.
Taavami Kalaallit Nunaata tamakku tamaasa nammineq suliarissavai? Avataani pilersitat nutaat iluaqutigineqarsinnaalluarput, tamannali pisinnaavoq arlalinnik piumasaqaateqarnikkut.
Tamatigut nammineq paasiniaqqaartariaqarpoq nioqqutissiat eqqussukkat sumit eqqussorneqarnerannit aqutsinissaq tunngavigitineqassanersoq. Tamanna kissaatiginarpoq pissusissamisuussallunilu nunap annissuisuusup nammineq nunagisamini ineriartornermi siunertanik tamanna assinganik akisinnaassappagu. Taamaattoqanngippat pisoq nalunarsinerussaaq. Ilaannikkut ima nalunartigilersinnaalluni nunamit pineqartumit nioqqutissanik eqqussuineq piumajunnaarneqarsinnaalluni allaallu ilisimatusarneq pisinnaasanillu taakkunannga pissarsisarneq sapanginneqarsinnaalluni.
Aallaqqaataani apeqqutigineqarpoq inuiaqatigiinni pisoqqani nutaanilu piukkunnaatit ajunngitsut ataatsimortinneqarsinnaanersut peqatigitillugu inuiaqatigiittut kinaassuseq immikkoruteqarnerlu attatiinnarlugit.
Tulliullugu apeqqutineqarpoq inuiaqatigiit kalaallisut ittut naalagaaffik nutaaq Europamisut Amerikamilu Avannarlermisut ittut ingerlassinnaaneraat.
Apeqqutit taakku oqaluuseneranni erseqqissarneqarpoq kulturi tassaasoq sukkasuumik pisoqarfiusoq allannguuteqartuartorlu. Tamanmnaluunniit kisimi ilaatigut akissutaasinnaavoq. Aap, taamaaliornissaq ajornanngilaq, kisianni ilisimasariaqarpoq suna qanorlu anguniarnerlugu.
Kalaallit Nunaat nutaaliaasoq pilersissagaani inuiaqatigiinni qanga pitsaaqutit piumaneqarluartut ilaatillugit matumani pissutsit marluk avaqqunneqarsinnaanngillat. Siulleq tassaavoq inuiaqatigiinni pisoqaasuni tamatiguussuseq piffiit pissutillu nikerartuartut nalimmassarfigisinnaallugit. Pissutsip aappaa tassaavoq soorlu aamma Kalaallit Nunaanni pisoqaasumi siumugassaasoq tassalu suliaqarfiit amerlasuut mikisullu aammalu assigiinngitsunik suliaqarfiusut.
Suliassarlu tassaalissaaq pisinnaasat pissutsilluunniit taakku marluk qanganeersut tunngaviginissaat taakkulu inuunermi nutaaliaasumi pilerseqqinnissaat. Periaaseq matumanisut ittoq innersuussutigineqarpoq isumaginninnikkut suliffeqarfiit toqqakkat pillugit aaqqissuussaasumik ilisimatusarfiginerisigut misilerarnerisigullu, inuiaqatigiinni kalaallini pisoqaasuni pissutsit marluk uummassuseqalersinnerisigut nutaaliaasunngortinnerisigullu. Tassa imminut qiviaannarluni Kalaallit Nunaat nutaaliaasoq pilersinneqarsinnaavoq. Silarsuaq avataaniittoq nutaaliaasorlu isumassarsiffigineqarsinnaavoq ilisimasanillu toqqukkanik aallerfigineqarsinnaalluni.