Kultureqarnermut, ilinniartitaanermut, ilisimatusarnermut ilageeqarnermullu Naalakkersuisoq Henriette Rasmussen
Ilulissat Kangerluata UNESCO-p Nunarsuarmiut Kingornuttagassaattut Nalunaarsuiffianut ilanngunneqarnerata nalliuttorsiutigineqarneranut atatillugu allagartamik messingimik sanaamik uleersinermi oqalugiaat
Ilulissat, 5. september 2004
Prinsesse Alexandra, UNESCO-p sinniisua
Borgmester Anthon Frederiksen
Kultureqarnermut ministeriaqarfiup sinniisua Svend Kofoed Hansen
Avatangiiseqarnermut ministeriaqarfiup sinniisua Per Nylykke
Qaaqqusat allat
Nunaqqatikka
Borgmester Anthon Frederiksen peqatigalugu aatsaannguaq uleerparput allagartaq messingimik sanaaq Ilulissat Sermiata Kangerluatalu, maanimiut Kangianik taasagaasa, Nunarsuarmiut Kingornuttagassaattut suaarutigineqarneranut uppernarsaataasoq. Taamatut pisortatigoortumik malunnartitsiniarnermi Naalakkersuisut annertuumik nuannaarutiginninnerat tulluusimaarutiginninnerallu oqaatigissavara. Taamatuttaaq qutsavigerusuppara Prinsesse Alexandra UNESCO sinnerlugu ulluni makkunani najuuttoq.
Ilumummi qujassutissaqarpugut. Ulluni makkunanerpiaq silarsuarmi pisut amiilaarnartut kingumunaasiit eqqaasippaatigut nunatsinni qanoq toqqissilluta inuuneqarsinnaagaluarnitsinnik. Naalagaaffiit Peqatigiit ilinniartitaanermut, ilisimatusarnermut kultureqarnermullu suliniaqatigiiffiat UNESCO pilersinneqarsimavoq nunarsuarmi inuiaat akornanni eqqissinissaq pillugu.
Taamaammat nuannaarutigaara nunarput siunertamut erlinnartumut tassunga ikorfartuutissamik ersitsumik peqalermat, tassa Ilulissat kangerluata sermiatalu nunarsuarmiut kingornuttagassaattut juulip aallaqqaataani 2004 Kinami ataatsimeersuarnermi akerlerineqanngitsumik aalajangiunneqarmat.
Nunarsuarmiut kingornuttagassaattut ivertinneqartoq ¿ pavanngaanniit sermersuarmiit kangerluup paava ilanngullugu isorartussuseqartoq ¿ ilumut nunarsuarmi immikkooruteqaannarani aamma asseqanngitsumik pinnissuseqartoq nalunngereerparput. Tamanna siulersuatta aamma nalusimanngilaat tamatuma eqqaa Sermermiut aamma Qajaa ukiuni 4000-it sinnerlugit inoqarsimammat. Uagut kingulliarsuusugut maanna UNESCO uppernarsaasoralugu allaganngorlugu uppernarsivarput pinngortitarsuaq qanna mannalu ilumut nunarsuarmi asseqanngitsoq.
Taamaattumik takusarneqarnerput paasilluarlugu tamatta kingornuttagassaq manna paarilluassavarput. Tamatta ilisimassavarput nunarsuarmioqatigiit sinnerlugit pinngortitarsuaq manna uagut paaqqutarissagatsigu.
Aasaq manna UNESCO-p pisortaa Koichero Matsuura Japaniumiuusoq marloriarlunga naapittarpara, siullermik Københavnimi taavalu qanittumi Tokyomi. Taanna taamatut suaarutiginninnermut annertuumik sunniuteqarsimavoq. Ullorlu manna iluatsillugu tamatsinnut oqqersuutaa apuukkusuppara imaattoq: ¿Maanna tassa Ilulissat sermia kangerlualu nunarsuaq tamakkerlugu tusaamasanngormat ilimagissavarsi takornariat ussagarnerulissagaat, taamaammat kingornuttagassap pitsaanerpaamik sernissornissaa pillugu inatsisisi naleqqussartariaqassavasi.¿
Matsuurap oqqersuutaa eqqaamallugu maanna Namminersornerullutik Oqartussat suliassaq manna UNESCO-p piumasaqaataa naapertorlugu naammassiniartussanngorpaat Ilulissat Kommuneat, Qeqertarsuup Tunuani kommunit, pinngortitamut avatangiisimullu sulisuvut, kulturimut ilinniartitaanermullu sulisuvut maanilu innuttaasut suleqatigalugit. Tamanna erseqqissarpara isumaqarama paasitinniartariaqartoq akisussaaffik pisortaniiginnanngimmat isumagali malillugu tamatsinniimmat - meeqqaniit utoqqarsuarnut ¿ uagut nunaqqatigiiusugut piinnarata nunarsuarmioqatigiilli sinnerlugit.
Annertunerusumik oqaaseqaqqinnanga naggataatigut oqaannassaanga qularutiginnginnakku akisussaffik taanna kivissinnaajumaaripput suleqatigiilluarnitsigut aammalu tikeraanut inussiarnisaartarnitta qanilaassusittalu ilisimaneqaatitta attattuarnerisigut.
Tamassi pilluaritsi, ullorsiorluarisilu.