Pilersaarutinut makkununnga tapiisoqarpoq:
Nuttartuuneq Kusanartulerinerlu (Mobiletet og Estetik)
Qinnuteqartoq: Maria Hinnerson Berglund
Pilersaarut tassaavoq svenskit kalaallillu qangarsuarnisalerinerat "Ph.D.-projekt" Nuup kangerluani palæo-inuit inooriaasiannut, Kalaallit nunaanni ujaraannarnik sakkoqarfiup nalaani kulturimut assingussutaannut assigiinngissutaannullu tunngassuteqartoq. Pilersaarummi kusanartulerineq pitsaassusermik ilalik aallaavigineqarpoq.
Pilersaarutip siusinnerusukkut tapiiffigineqarsimasup Kalaallit Nunaannullu tunngassuteqarluinnartup ingerlateqqinneqarnera matumani pineqarpoq.
Qinnuteqaat 50.000 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.
Kalaallit Nunaanni qinersisarneq qinerseriaaserlu
Qinnuteqartoq: Thomas Andersen
Pilersaarummi siunertarineqarpoq kalaallit qinersisartut naalakkersuinikkut isumaat, naalakkersuinikkut aaqqissuussaanermik naalakkersuinikkullu pissusilersortarnerisa misissoqqaarneqavinnissaata ingerlanneqarnissaa. Pissutsit tamakku Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ineriartornerannut sanilliullugit misissorneqassapput. Aammattaaq siunertarineqarpoq misissuinerup inerneri misissuinernut allanut sanilliunneqassasut ass. Savalimmiuni Danmarkimilu misissuinernut. Pilersaarut Naatsorsueqqissaartarfimmi ingerlanneqassaaq.
Ataatsimiititaliaq isumaqarpoq pilersaarut pissanganartuullunilu Kalaallit Nunaannut tunngassuteqarluinnartuusoq.
Qinnuteqaat 82.000 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.
Nuummi inuusuttut eqimattat australiamiullu inuusuttut eqimattat 16-iniit 19-inut ukiullit akornanni assigiissutsinik misissuineq
Qinnuteqartoq: Birgit J. Kleist Pedersen
Tusagassianik tigusinermi assigiissutit assigiinngissutillu misissorneqarnissaat siunertaralugu assersuussaqarluni misissuisoqassaaq. Apeqqutaanerpaasoq tassaavoq "allatat" nammineq oqaaserinngisanik allataasut ataatsimut isigalugu qanoq paasineqartarnersut. Pilersaarut Kalallit Nunaanni meeqqat inuusuttullu tusagassaqarnermut tunngasuni kulturiannik misissuinerup annertulaartup ilaatut pilersaarutaavoq.
Qinnuteqaat 34.000 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.
Kalaallit Nunaanni nattorallit toqusarnerannut pissutaasut avatangiisinilu toqunartoqarnera
Qinnuteqartoq: Frank Wille
Pilersaarutip siunertaa tassaavoq Kalaallit Nunaanni nattoralinni toqusimasuni avatangiisitigut toqunartoqarnerit annertussusaannik ilisimasaqalernissap aqqutissiuunnissaa, taamaaliornikkut ullumikkut siunissamilu toqunartoqassutsip qaffasissusaa nalilerniarlugu sanilliunniarlugulu immaqalu tamatuma qanoq allanngoriartornera paasiniarlugu.
Kalaallit Nunaanni nattorallit ukiuni kingullerni 20-30-ni piaqqiunnginnerujussuan-ngorsimanerat siusinnerusukkut paasineqarpoq. Tamatumunnga pissutaasut eqqoriaanerupput avatangiisilli toqunartoqarnerisa pissutaaqataasinnaanerat mattunneqarsinnaanani.
Pilersaarut Kalaallit Nunaannut aamma tunngassuteqarpoq. Ataatsimiititaliap pingaartippaa pilersaarutip inernerisa tamanut saqqummiunneqarnissaat siaruarterneqarnissaallu. Allatut aningaasaliiffigineqarsinnaanera eqqarsaatigisariaqarpoq.
Qinnuteqaat 52.500 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.
Silap pissisia pillugu Nunat tamalaat ataatsimiinnissaannut peqataaneq
Qinnuteqartoq: Arild Landa
Qinnuteqartoq Pinngortitaleriffimmi immikkoortortaqarfimmi pisortaasoq silaannaq pillugu nunat tamalaat Schweizimi ataatsimiinnissaannut "Finger Prints for Climate Change - Adapted behaviour and shifting spieces ranges"-imut peqataanissamut tapeqqulluni qinnuteqarpoq. Ataatsimiinnermi Pinngortitaleriffimmi nunami ilisimatusarnissamik pilersaarutip ilusissaata toqqarneqarnissaa eqqartorneqassaaq.
Ataatsimiititaliap pingaartippaa Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi inernerit nunanut tamalaanut siammarterneqartarnissaat nunanilu tamalaani ilisimatusarfinnut attaveqaqatigiilernissaq.
Qinnuteqaat 19.500 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.
H.C. Petersenip katersugaataanit atortut paasissutissallu Pinngortitaleriffimmut nuunneqarnerat isumannaarnerallu
Qinnuteqartoq: Søren Stach Nielsen
H.C. Petersen 1960-imiilli piniartarfiit il.il. pillugit ilaqutariinnit piniartukkormiunit paasissutissanik katersilersimavoq. Paasissutissat båndinut immiussaallutillu allakkiaapput. Tamatuma saniatigut paasissutissiisunit assigiinngitsunit aallaaniarnermut silasiornermullu tunngasut pillugit paasissutissat katersorneqarsimapput. Inernerit katersorneqarsimasut Kalaallit Nunaannut Kalaallit Nunaannilu ilisimatusartunit atorneqarsinnaalernissaasa qulakkeerneqarnissaat H.C.Petersenip kissaatigaa.
Ataatsimiititaliap pingaartippaa paasissutissat H.C. Petersenip katersugai Kalaallit Nunaannut Kalallit Nunaannilu ilisimatusartunit atorneqalernissaat.
Qinnuteqaat 52.000 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.
Nunat tamalaat ataatsimiinnissaannut peqataaneq
Qinnuteqartoq: AnnDorthe Burmeister
Qinnuteqartup Pinngortitaleriffimmi ilisimatusartup Alaskami 19th Lowell Wakefield Symposium - Crabs in Cold Water Regions: Biology, Management and Economicsimi allakkiat marluk saqqummiutissavai.
Ataatsimiititaliap pingaartippaa Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi inernerit nunanut tamalaanut siammarterneqartarnissaat nunanilu tamalaani ilisimatusarfinnut attaveqaqatigiilernissaq.
Qinnuteqaat 25.000 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.
Nunat tamalaat ataatsimiinnissaannut peqataaneq
Qinnuteqartoq: Nauja Heiselberg
Qinnuteqartup Pinngortitaleriffimmi uumassusilerinermi ikiortip AnnDorthe Burmeister peqatigalugu Alaskami 19th Lowell Wakefield Symposium - Crabs in Cold Water Regions: Biology, Management and Economicsimi allakkiat saqqummiutissavai.
Ataatsimiititaliap pingaartippaa Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnermi inernerit nunanut tamalaanut siammarterneqartarnissaat nunanilu tamalaani ilisimatusarfinnut attaveqaqatigiilernissaq.
Qinnuteqaat 25.000 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.
Tatsini imeqarfiusuni erngup pitsaassusaata ingerlaavartumik nakkutiginera
Qinnuteqartoq: Jørgen Bille-Hansen
Pilersaarummi siunertarineqartoq tassaavoq piffissap ilaani erngup suliarineqanngitsup pitsaassusaata allanngorarnerata tatsillu imeqarfiup itisiartornerata misissornissaa. Pitsaassutsip allan-ngorarnera qaammatini tatsip sikoqanngiffiini tamani tigussaasut akuutissallu kiisalu bakteeriat misissoqqissaarnerisigut pissaaq. Misissugassanik tigusinissamut piffissaq suna pitsaanerpaanersoq maanna ilisimaneqanngilaq aammalu erngup bakteeriaqassusia tamakkiisumik ilisimaneqarani. Suliassaq Asiami suliarineqassaaq.
Ataatsimiititaliaq isumaqanngilaq misissuinissamut aningaasartuutit aningaasanit immikkoortitanit akilerneqarsinnaasut suliassalli ineriartortinnissaanut tunngasortaa tapiiffigineqarsinnaasoq.
Qinnuteqaat 50.000 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.
Eigil Knuth Site - issittumi eskimotoqqat siulliit nunaqarfiat
Qinnuteqartoq: Claus Andreasen
Pilersaarut Kalaallit Nunaata kangiani Eigil Knuth Sitemi suliat ingerlanneqartartut misissueqqissaarnerillu siusinnerusukkut ingerlanneqarsimasut nanginnerissavaat. Misissueqqissaarnerup sukumiinerusup nunaqarfimmi ataatsimi eskimotoqqat siulliit arlallit akornanni pissusiusimasunik immikkorluinnaq ittumik paasinninnissamut iluaqutaanissaa naatsorsuutigineqarpoq.
Qinnuteqaat 60.000 kr.-inik tapiiffigineqarpoq.