Tamanna kukkuneruvoq.
Peqqinnissaqarfiup tuberkulosemik (TB) napparsimalersut, aamma misissortillutik TB-qartutut paasineqartut napparsimanngitsut, kisiannili TB-mut pinaveersaartitsissutaasumik katsorsarneqartut nalunaarsortarpai.
Qassit TB-mik napparsimalersimasut peqqinnissaqarfiup kisitsisinngorlugit nalunaarsortarpai, aamma ukiumut qassit TB-mik nappaateqalersimanersut Peqqinnissamik Nakkutilliisoqarfiup ukiut tamaasa saqqummiuttarpai.
Kikkulluunniit pinaveersaartitsissummik katsorsarneqartut tamarmik namminneq journalimikkut allagartalerneqartarput, aamma Peqqinnissamik Nakkutilliisoqarfik nalunaaruteqarfigineqartarpoq.
Peqqinnissamik Nakkutilliisoqarfik nalunaarpoq 2005-imi 18-inik ukioqalersimanngitsut 45, inuillu 18-it sinnerlugit ukiullit 156 nalunaarutigineqarsimasut. 2006-imi inuit 18-init inorlugit ukiullit 43, 18-illu sinnerlugit ukiullit 139 nalunaarutigineqarsimapput. Nalunaarutigineqarsimasut tassaapput kikkulluunniit ukiumi pineqartumi pinaveersaartitsissummik katsorsarneqalersimasut, aamma tuberkulosimut naggasiutaasumik ukioq taanna misissorneqarsimasut.
Allaatigisami aamma imatut ilisimatitsisoqarpoq: "Tunillatsissimasut ilaat 15 procentiinnaat katsorsarneqanngikkaangamik ukiut marluk ingerlanerini sakialluummik napparsimalersarput". Ilisimatitsissut taanna eqqunngilaq. WHO nalunaarpoq tunillatsissimagaanni inuunerup ilaatigut tuberkuloseqaleratarsinnaaneq 5-10 procentiusoq. Ukiut 1-2 ingerlaneranni napparsimalersinnaaneq 3-5 %-iuvoq.
AG"p avisip tullianik saqqummernerani naqqiuteqarnissaa Pisortaqarfiup qilanaaraa, taamaaliornikkut atuartartut kikkulluunniit tuberkulosimik pinaveersaartitsissummik katsorsarneqartut nalunaarsorneqartarnerat pillugu eqqortumik paasitinneqassammata. Taamatulli qilanaaraarput tunillatsissimagaanni pinaveersaartitissummillu katsorsarneqanngikkaanni procentit qassit ukiut 1-2 ingerlanerini tuberkulosimik napparsimaleratarsinnaasut pillugit eqqortumik ilisimatitsinissaq.
Ikinngutinnersumik inuulluaqqusillunga
Med venlig hilsen
Søren Rendal