Meeqqat suli atualinngitsunut neqeroorutit

Aallaqqaasiut

Nittartakkakkut matumuuna takutinniarneqarput meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani neqerooruteqartarneq pillugu aalajangersakkat nutaat maannalu atuuttut.

Tamatumani siunertarineqarpoq, malittarisassat ujarlerfigiuminartunngorlugit saqqummiunnissaat, neriuutigalugu atuisussat pisariaqartitatik aallaavigalugit paasiumasatik sukkanerusumik paasiniarsinnaassagaat.

Nittartagaq pillugu

Nittartagaq suliaavoq qulequttanut immikkoortiterlugu, aamma pisariaqartikkaanni malittarisassat isumaqatigiissutillu atuuttut oqaasertaat tamakkerlugit atuarneqarsinnaapput..

Nittartakkami uani aalajangersakkat ilaat sukumiisumik nassuiarneqarput, annermik peqqussummi nutaartaasut. Ilaalli annertunerusumik nassuiaaserneqaratik, peqqussummi oqaasertaasut atuinnarneqarput, ilaanni immikkoortiternerat allannguallalaaginnarlugu.

Taamaammat aamma peqqussummut oqaaseqaatit, aalajangersakkat ataasiakkaat tunngavilersuutigisaannik paasiniaajumasunut innersuunneqarput.

Misiliutaavoq

Nittartakkakkut paasissutissiineq manna misiliutaavoq, taamaammallu siunnersuutit suulluunniit pitsanngorsaataasinnaasut qujarunneqassaqaat. Siunnersuutigiumasat uunga mailerutigineqarsinnaapput: kuf@gh.gl

Nittartagaq maannamut kalaallisuinnaq suliaavoq, qallunaatuuali piaarnerpaamik ilanngunneqarumaarluni.

Peqqussut

Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani neqerooruteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 05. december 2008-meersoq siunnersuusiorlugu suliarineqarpoq.

Aalajangersakkat atorunnaartut pillugit aalajangersakkat

1. januar 2009-miit atorunnaartut:

1) Ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 21. maj 2002-meersoq kingusinnerusukkut allannguutai ilanngullugit,

2) Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 5, 16. april 2007-imeersoq, § 2 pinnagu, taanna atorunnaarsinneqassaaq 1. marts 2009,

3) Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 65, 29. december 1994-imeersoq aamma

4) Meeqqat ullukkuinnaq paaqqinnittarfinnut/ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfinnut kommunemit ingerlanneqartunut inissinneqartarnerat pillugu Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 129, 11. december 1978-imeersoq.

Fritidshjemmit pillugit ima aalajangersagaqarpoq:

Sunngiffimmi sammisaqartitsinerup aaqqissugaanera pillugu Inatsisartut peqqussummik atuuttuulersitsinissaasa tungaannut kommunalbestyrelsip suli pisussaaffigivaa meeqqat 7-iniik 15-inut ukiullit fritidshjemminut innersuuttarnissaat, tak. § 9, imm. 1. Kommunalbestyrelsi utaqqisunut allassimaffiliussappat meeqqat taakku ataatsimoortunut b-nut ilanngunneqassapput, tak. § 10, imm. 1, nr. 2.

Peqqussut pisoqaq tunngavigalugu aalajangersakkat

Aalajangersakkat peqqussut pisoqaq tunngavigalugu atuuttuulersinneqarsimasut imaluunniit suli atuutsinneqartut Inatsisartut peqqussutaat imaluunniit Inatsisartut peqqussutaat alla tunngavigalugu taarserneqarnissamik atorunnaarsinneqarnissamilluunniit tungaanut atuutissapput.

Tassani pineqarput angajoqqaat akiliuteqartarnerat pillugu nalunaarut, nappaatit tuniluuttut pillugit kaajallaasitaq aamma meeqqeriviit aqunneqarnerat, pisatsersornerat ingerlannerallu pillugu ilitsersuut.

Aalajangersakkat pineqartut nutarterneqarlutik 2009-ip ingerlanerani atuutilissapput.

Malittarisassat imaat

Peqqussut:

Peqqussut kapitalinut arfinilinnut agguagaavoq uku najoqqutaralugit:

Kapitali 1: Siunertaq

Kapitalimi Inatsisartut peqqussutaata ulluuneranilu neqeroorutit siunertaat allaaserineqarpoq. Nas­suiaatinik, atuuffiinik, qullersaalluni akisussaaffiit nassuiaataannik kiisalu meeqqat ataasiak­kaat pillugit suleqatigiinnissamut tunngasunik imaqarpoq.

Kapitali 2: Inissamik innersuussineq

Kapitalip imarai kommunalbestyrelsip inissanik innersuussineranut inissanillu tulleriiaarine­ranut atatillugu aalajangersakkat.

Kapitali 3: Meeqqeriviit

Kapitalip imarai meeqqerivimmik nassuiaat aamma meeqqeriviit avatangiisaannut piumasa­qaatit, akuerisaanermut uppernarsaat, naliliineq uppernarsaasersuinerlu, meeqqeriviup aqun­neqarnera, meeqqeriviup pisortaa, atuisut ataatsimoorfiat sulisullu amerlassusissaat pillugit aalajangersakkat.

Kapitali 4: Angerlarsimaffimmi paarsineq

Kapitalimi "angerlarsimaffimmi paarsineq" nassuiarneqarpoq, aammattaaq allaaserineqarput angerlarsimaffimmi paarsisartut angerlarsimaffiillu pillugit piumasaqaatit, angerlarsimaf­fimmi paarsisartunut innersuussineq atuisullu ataatsimoorfiat.

Kapitali 5: Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat

Kapitalip imarai sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat pillugit aalajangersakkat, tassunga ilaallutik kommunalbestyrelsip pisussaaffii.

Kapitali 6: Aalajangersakkat tamanut atuuttut

Kapitalip imarai aningaasalersuineq, misileraalluni aaqqissuussinerit, maalaruteqartarneq atuuttuulersitsinerlu pillugit aalajangersakkat.

Nutaartaasut pingaarnerit:

- Siunertassatut oqaasertaliussat allanngortitat ulluunerani neqeroorutit suunerannik nas­suiaatitallit, oqartussaasullu ataasiakkaat akisussaafiinik erseqqissaasut.

- Kommunit meeqqanut inuusuttunullu politikkiliornissaannik piumasaqaat

- Meeqqat ataasiakkaat pillugit pitsaanerusumik suleqatigiinneq

- Meeqqerivinni ataasiakkaani akuerisaanermut uppernarsaat ersittumiitinneqartoq

- Perorsaanikkut inerisaavimmik ilisimatusarnermillu pilersitsineq

- Pitsaanerusumik naliliisarneq uppernarsaasersuinerlu

- Ulluunerani neqeroorutit ataasiakkaat aqunneqarnerinut ilusiliussaq nutaaq, atuisut (a­ngajoq­qaat) tamarmik oqartussaaqataanissamut periarfissinneqarfigisaat

- Angajoqqaat angerlarsimaffimmi paarsititsisartut oqartussaaqataanissamut periarfissa­qarne­rulernerat

- Pisortanut piumasaqaatit ersarinnerusut

- Sumiiffinni ataasiakkaani sammisaqartitsinissanik allanik neqeroornissamut periarfis­sat

- Inissamik innersuusseriaaseq pisariinnerusoq

Peqqussutip siunertaa

Siusinnerusukkut meeqqeriveqarnermut siunertaritinneqartartut saniatigut aammattaaq pingaartinneqarpoq:

- meeqqat ataa­siakkaat qitiutinneqarnissaat

- meeqqat inuttut piginnaatitaaffinnik tunngaviu­sumillu kiffaanngissuseqarnermik piginnaatitaaffinnut kiisalu Naalagaaffiit Peqatigiit Isuma­qatigiissutaanni tunngavigisanut ataqqinninnermik ine­rikkiartortitsinissaat.

Aammattaaq erseqqissarneqarpoq meeqqap makkununnga ataqqinninnissaa:

- angajoqqaaminut,

- nammineq kulturikkut kinaas­sutsiminut,

- oqaatsiminut pingaartitanullu

- tamatigullumi meeqqap inuiaqati­giinni kiffaanngissuseqartuni akisussaassuseqarluni inooqataanissaminut piareersarneqarnis­saa, inuiaat tamat akornanni paaseqatigiinneq anersaaralugu.

Kiisalu peqqussut malillugu suliarineqartuni tamani piumasaavoq, sulineq angajoqqaat meeqqallu attaveqaatai allat suleqatigalugit pissasoq, tassuunakkullu qularnaarneqassasoq meeqqat pitsaasumik atuarfimmut ikaarsaariarnissaa (tak. § 2, imm. 2)

Oqaatsinik nassuiaatit

Peqqussummi imminermi oqaatsit atorneqartut pingaarnerit nassuiaaserneqarput, qularnaa­rumallugu peqqussutip tamatigoortumik atoruminartumillu sakkuulernissaa, atuuttulernermiguinnaanngitsoq aammattaarli siunissami.

Peqqussutip allannguutaasa pingaarnerit ilagaat ”paarsineq” taarserneqarmat, maanna pineqartut tassaalerlutik "Perorsaanikkut inerikkiartuutaasussanik ulluunerani neqeroorutit".

Taakku tassaapput neqeroorutit meeqqanut 0-miit 6-inut ukiulinnut saaffiginnittut tamarmik.

Ulloq naallugu ullulluunniit ilaa neqeroorutaasinnaapput, taamaalillunilu kommunit periarfissinne­qarput assersuutigalugu pinnguartarfinnik katerisimaartarfinnilluunniit pilersitsinissamut.

Siunertarineqarluni meeqqat tamarmik sammisaqaatinut perorsaanikkut aaqqissuussanut peqataasinnaanis­saasa periarfissinneqarnissaat.

Angajoqqaat akiliutaat

Angajoqqaat akiliuteqartarnerat pillugu aalajangersakkat nutartigassaapput. Kommunit nutaat nalunaarut maannamut atuuttoq malillugu angajoqqaat akiliutigisartagaannik aalajangersaapput, kisiannili 2010-mut kommunit missingersersuusiornissaat sioqqulluarlugu nutaanik aalajangersagaliortoqassaaq, tamatumanilu kommunit qanimut suleqatigineqassallutik.

Meeqqat pillugit suleqatigiinneq

Meeqqat ataasiakkaat pillugit susassaqartut assigiinngitsut ataqatigiissumik toqqaannarnerusumillu suleqatigiinnissaat anguniarlugu, kommunalbestyrelsi suleqatigiinnik pilersitsisinnaavoq. (§ 7).

Tamatumani siunertarineqarpoq pisariaqarfiatigut meeqqat ataasiakkaat sullinnerisa ataqatigiissakkamik aaqqissuuneqarlunilu ingerlanneqarnissaa.

Suleqatigiinnut taakkununnga inuttaasinnaasutut assersuutigineqarsinnaapput: isumaginninnermi suliaqartoq, psykologi, perorsaasoq, tapertaasartuujunnartoq, meeqqat nakorsaat, meeqqerisoq assigisaallu. Imaappoq pineqartut tassaapput inuit meeqqamik pineqartumik ilisarisimannilluartut, suliartillu tunuliaqutaralugu pilertortumik siunnersuisinnaasut.

Maluginiarneqassaaq suleqatigiiliorsinnaaneq periarfissaammat, kommunalbestyrelsillu nammineq naliliinera tunngavigalugu suleqatigiit pilersinneqarsinnaammata.

Inissamik innersuussineq (§§ 8 aamma 9)

Siusinnerusukkut meeqqerivinnut il.il. inissamik innersuussineq tulleriiaarisartunit (visitationsgruppe) angajoqqaanit, kommunimit meeqqerivimmiillu ilaasortaaffigineqartumit isumagineqartarpoq.

Peqqussummi nutaami tamanna allanngortinneqarpoq, kommunalbestyrelsi inissamik innersuussinermut akisussaalerluni.

Kommunit ilarpassuini ullumikkut ileqqooreerpoq ulluinnarni innersuussineq kommunimi ingerlatsivimmit meeqqeriveqarnermut akisussaasumit isumagineqartarluni, tulleriiaarinissaq pillugu malittarisassat naapertorlugit, taamaallaallu tulleriiaarisartut ataatsimiittarlutik utaqqisut akornanni immikkut toqqaanissaq pisariaqalersillugu.

Malittarisassat nutaat naapertorlugit kommunalbestyrelsip inissamik innersuussisartutut pisussaaffini ingerlatsivimmut meeqqerivinnut akisussaasumut tunniussinnaavaa, aamma utaqqisut allattorsimaffiata ilusissaa imarisassaalu pillugit malittarisassiorsinnaalluni.

Aammattaaq nalornisoqartillugu kommunalbestyrelsip pisariaqartitsineq naapertorlugu inuit immikkut ilisimasallit inissamik innersuussilernermi peqataatissinnaavai. (Tassani pineqarput § 7 naapertorlugu suleqatigiit pilersinneqarsinnaasut).

Tulleriiaarisarneq (§ 10)

Meeqqanik utaqqisoqarpat meeqqeriviillu arlaanni inissaqartoqalersillugu kommunalbestyrelsip meeqqat utaqqisut akornanni toqqartuinissaq pisussaaffigaa.

Toqqartuinermi siulliunneqartussat tulleriinneri ukuupput.:

1) Ataatsimoortut a: Meeeqqat - isumaginninnermut ataatsimiititaliamit innersuunneqartut - immikkut perorsaanikkut pisariaqartitsinertik pissutsilluunniit allat meeqqap inerikkiartorneranik ulorianartorsiortitsisinnaasut pissutigalugit.

2) Ataatsimoortut b: Meeqqat meeraaqqerivinniit kommunimiluunniit angerlarsimaffimmi paarsisarfinniit meeqqerivinnut ukiutik pissutigalugit nuuttussat.

3) Ataatsimoortut c: Meeqqat suliffeqartunik imaluunniit ilinniartunik kisermaajusunik angajoqqaallit/pilersuisueqartut.

4) Ataatsimoortut d: Meeqqat angajoqqaatut oqartussaasui/pilersuisuisut tamarmik suliffeqartut imaluunniit tamarmik ilinniagaqartut.

5) Ataatsimoortut e: Meeqqat angajoqqaatut oqartussaassuseqartup/pilersuisuiusup aappaa suliffeqartoq imaluunniit angajoqqaap aappaa ilinniagaqartoq.

6) Ataatsimoortut f: Meeqqat angajoqqaatut oqartussaasui/pilersuisuii tamarmik suliffeqanngitsut imaluunniit ilinniagaqartuunngitsut.

Tassunga ilanngullugu suleqatigiit peqqussutissamik siunnersuusiortut ilinniartut illoqarfiginngisaminnut ilinniariartortartut immikkut ilanngunneqassanersut eqqartorpaat, taamaattorli Naalakkersuisut kommunit kattunneratigut qanorpiaq pisoqarumaarnera utaqqimaaqqaarusuppaat, pisariaqalissappallu ilinniartut pillugit malittarisassiornissaq sulissutigiumallugu.

Kommunalbestyrelsip aammattaaq qularnaassavaa sapinngisamik meeqqat ukiumikkut siammaassimanissaat aamma niviarsiaqqat nukappiaqqallu sapinngisamik amerlaqatigiinnissaat, kiisalu meeqqat immikkut ittumik pisariaqartitsisut imaluunniit tapersersorteqartut sapinngisamik siammaassimanissaat.

Meeqqerivimmut allamut nuussinnaaneq (§10, imm. 3)

Ikerinnakkut nuuttoqartarnera sapinngisamik pinaveersaarniarlugu meeqqerivimmut allamut taamaallaat nuuttoqarsinnaavoq, tamanna meeqqap atugarissaarnissaanik peqqissusaanilluunniit peqquteqarpat, imaluunniit najugaqarfigisap iluani angallassinikkut pissutsit ajornakusoornerat pissutaappat.

Atuisut ataatsimoorfiat (§§ 21 aamma 26)

Siullermik: Atuisut ataatsimoorfii atuutsilersinneqassapput kingusinnerpaamik 1. marts 2009, tak. § 31, imm. 2, pkt. 2. Tamatumunnga pissutaavoq maanna siulersuisuusut suliaminnik inaarsaanissamut periarfissinneqarnissaannik kissaateqarneq.

Atuisut ataatsimoorfiannik taasamik pilersitsineq meeqqeriviit aqunneqarnerisa ilusaannut siusinnerusukkut atuuttumut naleq­qiullugu annertuumik allannguineruvoq.

Siusinnerusukkut aqutsi­neq meeqqeriviit tamaasa siulersuisoqartillugit ilusiligaavoq, tassaniillutik kommunimit, suli­sunit aamma angajoqqaatut oqartussaasunit/meeqqamik pilersuisuiusunit ilaasortaatitat.

Siulersuisunut naleqqiullutik atuisut ataatsimoorfii kiffaanngissuseqarfiunerusunik amerla­nernillu meeqqanut suliffeqarfiullu ulluinnarisaanut attuumassuteqartunik suliassaqarput, sa­niatigullu ataatsimiititaliaagallartunik pilersitsisinnaanerup angajoqqaat tamaasa periarfissip­pai peqataanerunissamut itisilerinissamullu.

Naalakkersuisuniit kissaataavoq angajoqqaat oqartussaaqataanerisa attatiinnarlugulu annertusarneqarnissaa.

Atuisut ataatsimoorfiinik pilersitsinikkut aamma pinngitsoorumaneqarpoq aalajangiiniarnermi aqqusaartugassat – ilaatigut erseqqissumik suliassinneqanngitsut – amerlavallaat aqqusaartornissaat, taamaalillunilu allaffissornikkut suliassat amerlisoortarnerat.

Meeqqerivimmi atuisut ataatsimoorfiat tassaavoq angajoq­qaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut sulisullu tamarmik suleqatigiiffiat.

Tamatumani malugeqqu­neqarpoq piumasaqaataanngimmat angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiit suli­sullu tamarmik peqataanissaat, kisiannili annermik angajoqqaatut oqartussaasunut/meeqqamik pilersuisuiusunut periarfissaammat meeqqeriviup suliaanik paasinninnissamut ingerlatsinera­nullu oqartussaaqataanissamut.

Atuisut ataatsimoorfiisa atuutilernerisigut angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut tamarmik soqutiginninnertik pisariaqartitsinertillu aallaavigalugit, meeqqamik meeqqerivimmiinnerannut peqataallutillu oqartussaaqataanissa­mut periarfissinneqassapput.

Aammattaaq piumasaqaataavoq pisortap minnerpaamik ukiumut sisamariarluni atuisut ataat­simoorfii ataatsimiigiaqqusassagai.

Atuisut ataatsimoorfiat – suliassat (§ 21, imm. 2)

1) meeqqerivimmi sammisassanik imaluunniit suliniutinik siunnersuillunilu aaqqissuussineq - meeqqanut anguniagalimmik suliaqarnissamut aamma angajoqqaatut oqartussaasunut/meeqqamik pilersuisuiusunut naleqqiullugu,

2) perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarutit suliarineranni peqataaneq,

3) perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarutit malitseqartinnerat,

4) pisatsersuinermut avatangiiserisallu allanngortinnissaannut tunngasunik siunnersuuteqarneq aamma

5) pissutsit meeqqat ulluinnarisaannut ersarissumik pingaaruteqartut pillugit aalajangiinerit*

6) meeqqeriviup pisortaata atorfinitsinnerani kommunalbestyrelsimut inassuteqarneq.

Pilersaarusiornermut tunngatil­lugu atuisut ataatsimoorfiat perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornermut peqataassaaq taakkunanngalu malitseqartitsilluni.

Atuisut ataat­simoorfiat meeqqerivimmi sammisassanik suliniuteqarfissanillu siunnersuuteqarlunilu peqa­taasinnaavoq, meeqqeriviup pisatsersornissaanut siunnersuuteqarluni meeqqallu ulluinnari­saannut tigussaasumik pingaaruteqartunut aalajangeeqataalluni.

Meeqqat ulluinnarisaannut tigussaasumik pingaaruteqartut tassaasinnaapput suliniutit assi­giinngitsut arlaqartut, soorlu asiarnerit, ullaakkorsiutit nerisassallu allat suunissaat, kigutigis­sartarneq, inuuissiortitsisarnerit, pinnguartarfinnik allannguinerit, ataatsimuualaarnerit, kultu­ri, takkuttarnerit il.il. pillugit aalajangeeqataanerit.

Atuisut ataatsimoorfiata pkt. 1-6-imi allaqqasut avataanni suliassat suliarisinnaanngilai.

Atuisut ataatsimoorfii – pisortanik atorfinitsitsilernermi inassuteqartarneq (§ 21, imm. 2, pkt. 6)

Imm. 6-imi aalajangersagaq malillugu atuisut ataatsimoorfiat meeqqeriviup pisortaata atorfinitsinnginnerani kommunalbestyrelsimut inassuteqaasiussaaq.

Tamanna malittarisassanut pisoqqanut naleqqiullugu allaanerulaarpoq, tassami siusinnerusukkut meeqqeriviit siulersuisui aamma meeqqanut kultureqarnermullu ataatsimiititaliaq pisortamik atorfinitsitsilernermi kommunalbestyrelsimut inassuteqaateqartarput, kommunalbestyrelsillu meeqqeriviup pisortaa atorfinitsittarlugu, sulisullu sinneri atorfinitsinneqassallutik soraarsinneqassallutillu meeqqeriviup pisortaanit siulersuisut inassuteqareernerisigut aamma meeqqanut kultureqarnermullu ataatsimiititaliap akuersereer­neratigut.

Maanna atuisut ataatsimoorfiat meeqqerivinni kommunimit ingerlanneqartuni pisortamik atorfinitsitsilernermi kommunalbestyrelsimut inassuteqaateqassaaq.

Inassuteqaateqaasiornissaq atuisut ataatsimoorfiata ataani suleqatigiinnut pilersinneqartunut suliassanngoretinneqarsinnaavoq, suleqatigiillu taakkua atuisut ataatsimoorfiata ataani sulissapput.

Sulisut sinnerisa qanorpiaq atorfinitsinneqartarnissaat pillugu kommunalbestyrelsi tunaartarisassaliussaaq (§ 20, imm. 4).

Atuisut ataatsimoorfii – taasinerit – malittarisassiorsinnaaneq (§ 21, imm. 3 aamma imm. 4).

Siunertarineqanngilaq atuisut ataatsimoorfiisa sualunnguit ilanngussuullugit malittarisassi­uunneqarnissaat, tamatumunnga sumiiffinni ataasiakkaani pissutsit immikkuullarissut apeq­qutaassammata.

Atuisut ataatsimoorfiini aalajangiinerit nalinginnaa­sumik amerlanerussuteqarneq tunngavigalugu pisassapput.

Kommunalbestyrelsi kommunimi atuisut ataatsimoorfiisa ulluinnarni ingerlatsinerminni malittarisassaannik tama­nut atuuttussamik suliaqarsinnaavoq. (§ 21, imm. 3)

Atuisut ataatsimoorfii ataatsimiititaliaagallartussanik pilersitsisinnaapput, taamaaliornissaq pisariaqartinneqarpat, assersuutigalugu suliassat assigiinngitsut angajoqqaanut naapertuunnerusumik agguaakku­mallugit. Tamanna pisariaqarsinnaavoq sammisassanik aaqqissuussinermi, pisatsersornerup allanngornissaanik siunnersuusiorniar­nermi assigisaaniluunniit, taamatuttaaq atorfinitsitsilernermi inassuteqaateqartartussanik ataatsimiititaliortoqarsinnaavoq.

Ataatsimiititaliaagallartut atuisut ataatsimoorfiannut nalunaartassapput, atuisullu ataatsimoor­fiata ataatsimiititaliaagallartut aalajangiisinnaasunngortissinnaavai.

Angerlarsimaffimmi paarsisartuni atuisut ataatsimoorfii (§ 26)

Meeqqerivinni atuisut ataatsimoorfii pillugit allaaserisat takukkit. Angerlarsimaffimmi paarsisartuni atuisut ataatsimoorfii angajoqqaat angerlarsimaffimmi ataatsimii meeraatillit akornanni imaluunniit angerlarsimaffinni arlalinni meeraatillit ataatsimoortillugit pilersinneqarsinnaapput.

Suliassaasa meeqqerivinni atuisut ataatsimoorfiisa suliassaat assigaat, taamaallaalli pisortamik atorfinitsitsinermi inassuteqaateqartarneq suliassaannut ilaanani.

Akuerisaanermut uppernarsaat (§ 14)

Meeqqeriviit tamarmik akuerisaanerminnut uppernarsaateqassapput, meeqqerivimmi ersittumi nivingasussamik.

Akuerisaanermut uppernarsaatip makku pillugit paasissutissat imarissavai:

1) Meeqqeriviup aqqa, najugaqarfia sumiiffialu.

2) Meeqqeriviup anguniagai

3) Meeqqeriviup pisortaa

4) Kommunimi ataatsimiititaliaq attavigisaq aamma/imaluunniit meeqqeriviup imminut pigisup siulersuisui.

5) Inissat amerlassusaat.

6) Sulisut amerlassusaat.

7) Piffissat ammasarfiit.

8) Pisortanit naapertuuttunit akuersissutit, taakkununnga ilaallutik qatserisartutut oqartussaasunit, peqqinnissamut oqartussanit, Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmit kommunalbestyrelsimillu akuersissutit taakkualu ullui.

9) Meeqqeriviup ukiumoortumik pilersaarutaata sumi pissarsiarineqarsinnaanera taassumalu inatsisitigut tunngavigisai naapertuuttut pillugit paasissutissat.

Naliliineq uppernarsaasersuinerlu (§ 15)

Meeqqeriviup meeqqat ataasiakkaat inerikkiartornerat pillugu ataatsimoortumik naliliinikkut naliliinerit uppernarsaasersuinerillu ingerlaavartumik isumagissavai, meeqqallu inerikkiartornera minnerpaamik ukiumut marloriarluni allaaserisassallugu.

Meeqqap inerikkiartornera pillugu allaaserisat angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqap pilersuisuii inuillu suliamik ingerlatallit naapertuuttut suleqatigalugit malitseqartinneqartassapput.

Meeqqeriviit pisussaaffigalugu minnerpaamik ukiumut marloriarlutik angajoqqaanik oqaloqateqartassapput meeqqap inerikkiartoqqinnerani suleqatigiinnissaq siunertaralugu.

Malugeqquneqarpoq naliliinissamik up­pernarsaasersuinissamillu aalajangersagaq tassaanngimmat meeqqanik ataasiakkaanik misilii­neq soraarummeersitsinerluunniit. Ingerlaavartumik naliliinissamik pisussaaffiliinerup eqqun­neranut tunuliaqutaavoq, meeqqat ataasiakkaat inerikkiartornerannik nalunaarsuinissa­mik siunertaqarneq, meeraq meeqqamullu naleqqiullugu perorsaanikkut anguniagaqarluartu­mik suliaqarnissaq qitiutillugit.

Tamannarpiaq pissutigalugu aalajangersakkami aalajangerneqarpoq, naliliineq uppernarsaa­sersuinerlu ataatsimoortumik naliliinikkut pisassasoq. Ataatsimoortumik naliliinermut nali­nginnaasumik ilaasarput meeqqap inooqatigiissutsikkut, eqqarsartaatsimigut, pussukimiar­nartulerisinnaanermigut, aalaatsimigut, oqaatsimigut, misigissutsimigut aamma avatangiisi­mik paasinninnermigut/paasinnittaatsimigut inerikkiartorneri.

Inassutikkuminarpoq meeqqap meeraaqqerivimmiit meeqqerivimmut aamma meeqqerivim­miit atuarfimmut nuunnerani inerikkiartonera pillugu allaaserisamik nutartikkamik peqarnis­saq, meeqqap aporfissartaqanngitsumik ikaarsaariarnissaa siunertaralugu.

Malugeqquneqarpoq aalajangersakkami aalajangiunneqanngimmat meeqqap inerikkiartorne­ranik nalunaarsueriaaseq sorleq atorneqassanersoq, tassami naliliineq uppernarsaasersuinerlu siunissami ilisimatusarnikkut paasisanut naleqqussarsinnaasariaqarput. Taamaattorli inassuti­gineqarpoq meeqqap inerikkiartorneranik nalunaarsuineq sapinngisamik pisariinnerpaamik isumagineqassasoq, atoruminartumik nutarteruminartumillu. Meeqqat inerikkiartornerannik nalunaarsuinissamut sakkussat atorneqarsinnaasut ilaatigut tassaapput Kuno Bellerip nalu­naarsuiffia, ikaarsaariarnermi immersortagaq, TRAS imaluunniit atualernissamut piareersi­massusermik misissuineq (SPU).

Tassunga tunngatillugu oqaatigisariaqarpoq meeqqat inerikkiartornerinik nalilersuutinik ilisimasallit arlallit tikkuarmassuk nalilersuutit suulluunniit qajassuartumik atortariqartut, annermik nalilersuutit meeqqanik kulturimi avatangiisinilu allani peroriartortut nalilersornissaat siunertaralugu suliaasut.

Meeqqap nuunnerani paasissutissanik ingerlatitsineq (§ 16)

Meeqqap assersuutigalugu meeraaqqerivimmiit meeqqerivimmut nuunnerani aamma meeqqerivimmiit atuarfimmut nuunnerani, meeqqerivimmi meeqqap qimataani sulisut paasissutissanik naapertuuttunik suliffeqarfimmut nuuffiusumut ingerlatitseqqittassapput.

Angerlarsimaffimmi paarsisartunik angerlarsimaffinnillu paarsiffiusunik akuersineq (§ 24)

Kommunalbestyrelsip angerlarsimaffimmi paarsisartut angerlarsimaffiillu paarsiffiusut qinnuteqartoqareerneratigut allakkatigut akuerisassavai.

Angerlarsimaffimmi paarsisartoq timikkut tarnikkullu pillorissuussaaq aamma perorsaanikkut kaammattuutaasunik sammisaqartitsinernik neqeroornissaminut piginnaasaqassalluni. (Kisianni perorsaanermik ilinniagaqartuunissaa piumasaqaataanngilaq).

Angerlarsimaffimmi paarsisartup illoqatigiunnagaasalu tamarmik peqqissutsimut uppernarsaat qaammatinik pingasunik pisoqaanerunngitsoq takutissinnaassavaat.

Angerlarsimaffik paarsiffissatut akuerineqarsinnaanngilaq, angerlarsimaffimmi paarsisartoq illoqataaluunniit ukiut kingulliit marluk ingerlaneranni ilaqutariissutsimut tunngasuni, kinguaassiuutitigut ileqqorissaarnissamut aamma inuunermut timimullu pinerluuteqarsimasutut eqqartuussaasimappata imaluunniit angerlarsimaffimmi tunillaassuuttumik naapaateqartoqarpat.

Angerlarsimaffimmi paarsineq tamanit katersuuttarfimmi pippat aalajangersakkat qulaaniittut taamaallaat paarsisartumut atuutissapput.

Namminerisamik angerlarsimaffik imaluunniit tamanit katersuuttarfik meeqqanik paarsisarfissatut akuerineqartinnagu, kommunalbestyrelsip illutaasut nalileqqaassavai.

Kommunalbestyrelsip nalilerpagu angerlarsimaffimmi paarsisartutut angerlarsimaffiilluunniit paarsiffiusut akuerineqarsinnaanerannut tunuliaqutaasut peeruttut, akuersineq atorunnaarsinneqassaaq.

Angerlarsimaffimmi paarsinermik innersuussineq (§ 25):

Meeqqat suli atualinngitsut katillugit sisamat angerlarsimaffimmi paarineqarnissaat kommunalbestyrelsimit akuerineqarsinnaavoq.

Angerlarsimaffimmi paarsiffiusumi ataatsimi nammineq meeqqat 6-t inorlugit ukiullit meeqqallu paarisat tallimat qaangissanngilaat.

Angerlarsimaffimmi paarsisoq amerlanernik paarisaqarsinnaavoq imaluunniit angerlarsimaffimmi paarsisartumut allamut taartaasinnaavoq piffissami killilimmi, isumaqatigiissut naapertuuttoq naapertorlugu.

Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat (§ 27):

Kommunalbestyrelsi meeqqanut suli atualinngitsunut sammisaqartitsinissanik allanik neqerooruteqarsinnaavoq, sumiiffinni ataasiakkaani kissaatigisat pisariaqartitsinerillu tunuliaqutaralugit. Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat akeqanngillat.

Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat tassaapput piffissap ilaa neqeroorutit, meeqqanut suli atualinngitsunut inersimasumik ilaqartunut saaffiginnittut, meeqqap inerikkiartorfissaasa ataatsip arlallilluunniit iluanni anguniagaqartumik sammisaqartitsinermik imaqartut.

Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat pilersinnissaat aallartinnissaallu siunertaralugu ataqatigiissaarisussamik toqqaanissaq kommunalbestyrelsip pisussaaffigaa. Ataqatigiissaarisup sumiiffinni ataasiakkaani peqatigiiffiit, inuit isumalluutigineqarsinnaasut suliamillu ilisimasallit naapertuuttut allat suleqatigissavai.

Aqutsinermut tunngasuunerusut

Naalakkersuisut isumagisassaat makkuupput (§§ 4 aamma 5):

Qullersaasutut nakkutilliineq. Tamanna erseqqinnerusumik pisinnaalissaaq § 4, imm. 2, pkt. 6-imi pineqartoq, tassalu kisitsisitigut paasissutissanik katersinissamut sakkussanik inerisaaneq piviusunngortinneqarsimalerpat. Aammattaaq Naalakkersuisut qullersaallutik nakkutilliinerat pisinnaavoq § 4, imm. 4 naapertorlugu Naalakkersuisut kommuninit paasissutissanik piniarsinnaanerat aqqutigalugu.

Naalakkersuisut pisussaafigaat makkua isumaginissaat:

1) Suli atualinnginnermut tunngasut iluanni perorsaanikkut-tarnip pissusaasigut ilisimatusarneq.

2) Meeqqanut ulluunerani neqeroorutit nutaamik ilusillit inerisarnissaat, taakkununnga ilaallutik nunaqarfinni pissutsinut naleqqussagaasumik allaanerusumik meeqqanut ulluunerani neqerooruteqartarneq.

3) Perorsaasunik ilinniartitsinerit, taakkununnga ilaallutik najukkami perorsaasunik ilinniartitsinerit.

4) Perorsaanermik ilinniagallit ilinniarteqqittarnerat ingerlaqqiffiusumillu ilinniartitaanerat.

5) Suliamik ilinniagaqanngitsunik allagartartaarutaasinnaasunik ilinniartitsinerit.

6) Kisitsisitigut paasissutissanik katersinissamut sakkussanik inerisaaneq.

Aammattaaq perorsaanikkut-tarnip pissusaanut tunngasutigut qitiusumik inerisaavimmik pilersitsisoqarnissaa Naalakkersuisut isumagissavaat.

Tamatumani takorloorneqanngilaq nutaamik illutaliilluni inerisaaviliortoqarnissaa, kisiannili misilittakkat ilisimasallu maanna pigileriikkat atorluarlugit Inerisaaviup aamma Perorsaanermik Ilinniarfiup suleqatigiinnerisigut meeqqerivinnut inerisaavik pilersikkiartuaarneqassasoq, kingusinnerusukkullu takorloorneqarluni Perosaanermut Ilinniarfiup ilisimatusarneq ingerlassinnaalerumaaraa, Ilisimatusarfiup ataaniilerluni inissilluaruni..

Naalakkersuisut makku pillugit aalajangersaassapput

1) meeqqat kommunini meeqqanut ulluunerani neqeroorutinut peqataanerannut akiliuteqartarneq, tassunga ilaatillugit akiliutit kommunit meeqqanut ulluunerani neqeroorutinut aningaasartuutaat angajoqqaallu aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugit aalajangiunneqarnissaat, angajoqqaat akiliutaasa isertitat naapertorlugit aaqqiiffigineqartarnissaat, akiliutissanik kinguaattoortoqartillugu meeqqamik anisitsisinnaaneq, aamma kommunimi meeqqanut ulluunerani neqeroorutinik atorunnaarsitsineq anisitsinerlu pillugit aalajangersakkat (nalunaarut).

2) Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfik suleqatigalugu nappaatit tunillaassortut pillugit aalajangersakkat (nalunaarut).

3) Naalakkersuisut meeqqeriviit pilersinneqartarneri pisatsersornerilu pillugit tunaartarisassaliussapput (ilitsersuut).

Naalakkersuisut aalajangersagaliorfigisinnaasaat ukuupput:

Meeqqat meeqqerivimmiit meeqqerivimmut allamut imaluunniit atuarfimmut nuunnerani paasissutissanik naapertuuttunik ingerlatitseqqittoqartarnissaa pillugu Naalakkersuisut tunaartarisassanik aalajangersaasinnaapput.

Aammattaaq Naalakkersuisut kommunalbestyrelsip nalinginnaasumik perorsaanikkullu nakkutilliinera pillugu tunaartarisassaliorsinnaapput.

Kommunalbestyrelsip pisussaaffii (§ 6)

Kommunalbestyrelsip pisussaaffigaa qularnaassallugu meeqqanut suli atualinngitsunut tamanut pisariaqartunik amerlassusilinnik ulluunerani neqerooruteqarnissaq.

Kommunalbestyrelsip meeqqanut ulluunerani neqeroorutit tamaasa nalinginnaasumik perorsaanermullu tunngatillugu nakkutigissavai pisortat suliamut tamatumunnga naapertuuttut suleqatigalugit.

Kommunimi angerlarsimaffimmi paarsisarfiit minnerpaamik ukiumut sisamariarluni nakkutilliilluni orninneqartassapput, taakkunanngalu minnerpaamik ukiumut ataasiarluni siumoortumik nalunaaqqaarani nakkutilliisoqartassalluni.

Aammattaaq kommunalbestyrelsip makku qullersaaffigalugit akisussaaffigai:

1) Kommunimi meeqqanut inuusuttunullu politikkiliornissaq.

2) Ulluunerani neqeroorutit ataasiakkaat perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornissaat, taakkualu nalilernissaat.

3) Nunaqarfinni meeqqanut ulluunerani neqeroorutit illoqarfimmilu ulluunerani neqeroorutit akornanni aalajangersimasumik attaveqartarnissaq, perorsaanikkut isumassarsioqatigiittarnissaq siunertaralugu.

Aammattaaq kommunalbestyrelsip illut akuerisassavai, pisortanillu piumasaqaatit piviusunngortinneqarsimanerat nakkutigissallugu. (§ 13, imm. 2)

Tassani malugineqassaaq oqartussaasut assigiinngitsut (qatserisartut, Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik, peqqinnissaqarfik) aammattaaq akuersissuteqartartussaammata.

”Naalakkersuisut” aamma ”kommunalbestyrelsi” pineqartillugit soorunami ilimagisaanngilaq Naalakkersuisut kommunalbestyrelsilluunniit namminneerlutik suliassat ataasiakkaat isumagissagaat, soorlu nakkutilliiartorlutik. Suliassat ataasiakkaat sulisuminnut isumagisassanngortissinnaavaat, kisiannili tamatigut suliassat isumaginissaannut inaarutaasumik akisussaajuassallutik.

Meeqqeriviup pisortaa (§§ 17, 18 aamma 19):

Meeqqeriviup pisortaa perorsaasutut ilinniagaqassaaq ininilu sulisut amerlassusissaattut aalajangiussaasunut ilaassanani.

Meeqqerivinni kommunip pigisaani meeqqeriviup pisortaa kommunalbestyrelsimit atorfinitsinneqassaaq atuisut ataatsimoorfiata inassuteqareerneratigut.

Meeqqeriviup pisortaata perorsaanikkut allaffissornikkullu akisussaaffigaa, meeqqeriviup illersorneqarsinnaasumik malittarisassallu atuuttut naapertorlugit ingerlanneqarnissaa.

Meeqqeriviup pisortaata sulisunut tunngasut aamma atuisut ataatsimoorfianni aalajangiussat taakkua innersuussutaat naapertorlugit piviusunngortinneqarnissaat akisussaaffigaa.

Meeqqeriviup pisortaata aammattaaq akisussaaffigaa, meeqqeriviup perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornissaa aningaasaqarnikkullu missingersersuusiornissaa.

Meeqqerivinni kommunip ingerlassaani aamma meeqqerivinni imminnut pigisuni kommunalbestyrelsimit ingerlatsinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarfigineqartuni missingersersuutit suliarineqassapput kommunalbestyrelsip malittarisassiai naapertorlugit.

Meeqqerivinni imminnut pigisuni missingersersuutit suliarineqassapput siulersuisut malittarisassiaat naapertorlugit.

Meeqqeriviup pisortaata akisussaaffigaa meeqqat meeqqerivimmut allatseqqasut nalunaarsorsimanissaat, meeqqat aqqi, inuttut normui, angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut aqqi, meeqqallu aninerani tamatumunnga pissutaasoq ilanngullugit. Aammattaaq meeqqat takkunneri nalunaarsorneqassapput, ullut tamaasa qanoq sivisutigisumik najuunnerat nalunaarlugu.

Meeqqeriviit kommunimit ingerlanneqartut aamma meeqqeriviit kommunalbestyrelsip ingerlatsinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarfigisimasaasa meeqqat takkunnerinut nalunaarsuiffik ukiumoortumik perorsaanikkut pilersaarummik tapertaqartillugu kommunalbestyrelsimut nassiuttassavaat.

Meeqqerivinni kommunit ingerlassaanni sulisut amerlassusissaat (§ 20)

Meeqqat ataatsimoortut tamarmik minnerpaamik sulisorissavaat perorsaasoq 1, perorsaanermik ilinniarsimasoq 1 ikiortilu 1. Sungiusarlutik sulisut tapersersortaasullu sulisut amerlassusissaannut ilaatinneqanngillat.

Meeqqeriviup ammanerata nalaani tamatigut meeqqani ataatsimoortuni tamani minnerpaamik sulisut marluussapput, meeqqerivimmilu perorsaanermik ilinniagalik minnerpaamik ataasiussalluni.

Meeqqerivik pisariaqartitaminik igaffimmi eqqiaasutullu sulisoqassaaq.

Qulaani pineqartut aallaavigalugit kommunalbestyrelsip meeqqeriviit ataasiakkaat sulisuisa amerlassusissaat aalajangissavaa, pisortallu saniatigut sulisut atorfinitsinneqartarnissaat pillugu tunaartarisassaliussallutik.

Meeqqeriviit imminnut pigisut aqunneqarnerat (§ 22)

Meeqqerivinni imminnut pigisuni siulersuisunik qullersaallutik aqutsisuusussanik pilersitsisoqassaaq.

Meeqqerivinni imminnut pigisuni meeqqeriviup pisortaa siulersuisunit atorfinitsinneqassaaq. Siulersuisut sulisut allat atorfinitsinneqarneranni tunaartarisassanik aalajangersaassaaq.

Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasunik ulluunerani neqerooruteqartarneq pillugu Inatsisartut peqqussutaat nr. 10, 5. december 2008-meersoq

Kalaallit Nunaannut Suliassaqartitsiniarnermik Inunnillu Isumaginninnermik inatsimmi nr. 580-imi, 29. november 1978-imeersumi § 2 naapertorlugu aalajangersarneqarpoq:

Kapitali 1
Siunertaq

§ 1. Peqqussutip siunertaraa meeraq qitiutillugu meeqqamullu angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut suleqatigalugit meeqqanut ataasiakkaanut annertunerpaamik pitsaanerpaamillu ikorfartuinissap qularnaarneqarnissaa, tassuunakkut meeqqap peqqissumik imaqarluartumillu inerikkiartornissaa qularnaarumallugu.

§ 2. Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu meeqqanut ulluunerani neqeroorutit siunertaraat:
1) meeqqap inuttut, piginnaasatigut aamma tarnikkut timikkullu pisinnaasaanut naleqqiullugu pisinnaasaasa tamakkiisumik inerikkiartortinnissaat,
2) inuttut pisinnaatitaaffiit aamma tunngaviusumik kiffaanngissuseqarnermik pisinnaatitaaffiit tunngaviillu, Naalagaaffiit Peqatigiit Isumaqatigiissutaanni allassimasut, ataqqineqarnissaannik inerisaanissaq,
3) meeqqap angajoqqaavinut ataqqinninnermik, nammineq kulturikkut kinaassusianut, oqaasiinut pingaartitanut aamma nunami meeqqap najugaqarfiani nunamilu meeqqap kingoqqiffiani inuiattut pingaartitanut kulturinullu meeqqap nammineq kulturianit allaanerusunut ataqqinninnermik inerisaanissaq,
4) meeraq inuiaqatigiinni kiffaanngissuseqartuni akisussaalluni inooqataanissamut piareersassallugu, paaseqatigiinneq, eqqissineq, akaareqatigiinneq, suiaassutsikkut naligiissuseqarneq - inuiaat, ammit qalipaataasa, naalagaaffiit upperisallu akornanni naligiissuseq anersaaralugit, aamma
5) meeraq periarfississallugu misigisaqarnissamut sammisaqarnissamullu - meeqqap takorluuisinnaassusianik, pilersitsisinnaassusianik inerikkiartorneranillu kaammattueqataasunik aamma pinngortitamik ataqqinnilersissallugu.
Imm. 2. Meeqqat suli atualinngitsut akornanni perorsaanikkut suliat Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu ingerlanneqartut tamarmik, angajoqqaatut oqartussaassuseqartut/meeqqamik pilersuisuiusut meeqqamullu attaveqaataasut suleqatigalugit pissapput, qularnaassallugulu atuarfimmut ikaarsaariarluarnissaq piginnaasat tunngaviusut ilikkariartornissamullu kajumissutsip inerisarlugillu tapersersornerisigut, aamma meeqqap inooqatigiissutsikkut nalinginnaasumillu pisinnaasaanik pigiliussiniarnerani kaammattuillunilu inerisaanikkut.

Nassuiaatit atuuffiillu

§ 3. Perorsaanikkut ineriartuutaasumik ulluunerani meeqqanut neqeroorutit tassaapput neqeroorutit sammisaqartitsiviusut, meeqqanut perorsaanikkut anguniagalimmik ingerlatsiviusut, assersuutigalugu meeqqerivinni, angerlarsimaffimmi paarsisarfinni pinnguartarfinnilu ingerlanneqartut. Apeqqutaanngilaq ulloq naallugu imaluunniit ullup ilaa neqeroorutaanersoq.
Imm. 2. Meeqqat suli atualinngitsut tassaapput meeqqat 0-miit 6-inut ukiullit, imaluunniit atuarfik pillugu peqqussut naapertorlugu atuartitaasussaatitaanerup aallartinnera tikillugu.
Imm. 3. Meeqqat suli atualinngitsut immikkut ittunik pisariaqartitsisut Inatsisartut peqqussutaannut matumunnga ilaapput.

Qullersaasutut akisussaaffik

§ 4. Meeqqanut suli atualinngitsunut perorsaanikkut inerikkiartuutaasumik ulluunerani neqeroorutit Naalakkersuisut qullersaasutut nakkutigissavaat.
Imm. 2. Naalakkersuisut pisussaaffigaat makkua isumaginissaat:
1) Suli atualinnginnermut tunngasut iluanni perorsaanikkut-tarnip pissusaasigut ilisimatusarneq.
2) Meeqqanut ulluunerani neqeroorutit nutaamik ilusillit inerisarnissaat, taakkununnga ilaallutik nunaqarfinni pissutsinut naleqqussagaasumik allaanerusumik meeqqanut ulluunerani neqerooruteqartarneq.
3) Perorsaasunik ilinniartitsinerit, taakkununnga ilaallutik najugaq qimannagu perorsaasunik ilinniartitsinerit.
4) Perorsaanermik ilinniagallit ilinniarteqqittarnerat ingerlaqqiffiusumillu ilinniartitaanerat.
5) Suliamik ilinniagaqanngitsunik allagartartaarutaasinnaasunik ilinniartitsinerit.
6) Kisitsisitigut paasissutissanik katersinissamut sakkussanik inerisaaneq.
Imm. 3. Suliassat imm. 2-mi taaneqartut suliarinissaannut perorsaanikkut-tarnip pissusaanut tunngasutigut qitiusumik inerisaavimmik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 4. Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu suliassat isumaginissaannut pisariaqartunik, Naalakkersuisut kommunalbestyrelsi paasissutisseeqqusinnaavaat.

§ 5. Naalakkersuisut makku pillugit malittarisassaliussapput:
1) meeqqat kommunini meeqqanut ulluunerani neqeroorutinut peqataanerannut akiliuteqartarneq, tassunga ilaatillugit akiliutit kommunit meeqqanut ulluunerani neqeroorutinut aningaasartuutaat angajoqqaallu aningaasaqarnerat eqqarsaatigalugit aalajangiunneqarnissaat, angajoqqaat akiliutaasa isertitat naapertorlugit aaqqiiffigineqartarnissaat, akiliutissanik kinguaattoortoqartillugu meeqqamik anisitsisinnaaneq, aamma kommunimi meeqqanut ulluunerani neqeroorutinik atorunnaarsitsineq anisitsinerlu pillugit aalajangersakkat.
2) Peqqinnissakkut Nakkutilliisoqarfik suleqatigalugu nappaatit tunillaassortut pillugit aalajangersakkat.
Imm. 2. Naalakkersuisut meeqqeriviit pilersinneqartarneri pisatsersornerilu pillugit tunaartarisassaliussapput.
Imm. 3. § 16 naapertorlugu paasissutissanik naapertuuttunik ingerlatitseqqittarneq pillugu Naalakkersuisut tunaartarisassanik aalajangersaasinnaapput.
Imm. 4. Kommunalbestyrelsip nalinginnaasumik perorsaanikkullu nakkutilliinera pillugu Naalakkersuisut tunaartarisassaliorsinnaapput.

§ 6. Kommunalbestyrelsip pisussaaffigaa qularnaassallugu meeqqanut suli atualinngitsunut tamanut pisariaqartunik amerlassusilinnik ulluunerani neqerooruteqarnissaq.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip meeqqanut ulluunerani neqeroorutit tamaasa nalinginnaasumik perorsaanermullu tunngatillugu nakkutigissavai pisortat suliamut tamatumunnga naapertuuttut suleqatigalugit. Kommunimi angerlarsimaffimmi paarsisarfiit minnerpaamik ukiumut sisamariarluni nakkutilliilluni orninneqartassapput, taakkunanngalu minnerpaamik ukiumut ataasiarluni siumoortumik nalunaaqqaarani nakkutilliisoqartassalluni.
Imm. 3. Aammattaaq kommunalbestyrelsip makku qullersaaffigalugit akisussaaffigai:
1) Kommunimi meeqqanut inuusuttunullu politikkiliornissaq.
2) Ulluunerani neqeroorutit ataasiakkaat perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornissaat, taakkualu nalilernissaat, tak. § 18, imm. 2.
3) Nunaqarfinni meeqqanut ulluunerani neqeroorutit illoqarfimmilu ulluunerani neqeroorutit akornanni aalajangersimasumik attaveqartarnissaq, perorsaanikkut isumassarsioqatigiittarnissaq siunertaralugu.

Meeqqat ataasiakkaat pillugit suleqatigiinneq

§ 7. Meeqqat ataasiakkaat pillugit attaveqatigiit ataqatigiissakkamik suleqatigiinnissaat qularnaarumallugu, kommunalbestyrelsit pisariaqartitsineq naapertorlugu suleqatigiinnik pilersitsisinnaapput, ingerlatsiveqarfiit ataasiakkaat akimorlugit meeqqat ataasiakkaat pillugit toqqaannartumik suliaqartunik inuttalikkanik.

Kapitali 2
Inissamik innersuussineq

§ 8. Kommunalbestyrelsi kommunimi meeqqerivinnut angerlarsimaffimmilu paarsisarfinnut inissamik innersuussisarpoq.
Imm. 2. Nalornisoqalersillugu kommunalbestyrelsip suliamik immikkut ilisimasallit pisariaqartitsineq naapertorlugu peqataatissinnaavai.

§ 9. Kommunalbestyrelsip suliassaraa meeqqat 0-miit 2-nik ukiullit meeraaqqerivinnut kommunimilu angerlarsimafimmi paarsisartunut innersuunnissaat, meeqqallu 3-niik 6-nut ukiullit meeqqerivinnut kommunimilu angerlarsimaffimmi paarsisartunut innersuunnissaat.
Imm. 2. Pissutsit allakkut ajornartitsinngippata meeqqat 2-nik ukiullit meeqqerivinnut innersuunneqarsinnaapput.
Imm. 3. Qinnuteqartunut tamanut inissamik qularnaarisoqarsimatinnagu utaqqisut allassimaffiat pilersinneqassaaq.
Imm. 4. Utaqqisut allattorsimaffiisa ilusissaat imarisassaallu pillugit kommunalbestyrelsi malittarisassanik aalajangersaasinnaavoq.

Tulleriiaarineq

§ 10. Kommunimi meeqqeriviit imaluunniit angerlarsimafimmi paarsisarfiit inissaqalersillugit, kommunalbestyrelsi meeqqat utaqqisut akornanni toqqartuissaaq, kommunimi meeqqerivinnut imaluunniit angerlarsimaffimmi paarsisarfinnut naapertuuttumik ukiullit akornanni, ataani tulleriiaarinissamik innersuussutit malillugit, taamaattorli meeqqat a-mi aamma b-mi pineqartut allanit tamatigut siulliunneqartassapput, angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut akornanni pissutsit apeqqutaatinnagit. Aappariit katissimanngikkaluarlutik inooqatigiittut meeraat, angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut katissimasut meeraattorluinnaq pineqassapput.
1) Ataatsimoortut a: Meeqqat - isumaginninnermut ataatsimiititaliamit innersuunneqartut - immikkut perorsaanikkut pisariaqartitsinertik pissutsilluunniit allat meeqqap inerikkiartorneranik ulorianartorsiortitsisinnaasut pissutigalugit.
2) Ataatsimoortut b: Meeqqat meeraaqqerivinniit kommunimiluunniit angerlarsimaffimmi paarsisarfinniit meeqqerivinnut ukiutik pissutigalugit nuuttussat.
3) Ataatsimoortut c: Meeqqat suliffeqartunik imaluunniit ilinniartunik kisermaajusunik angajoqqaallit/pilersuisueqartut.
4) Ataatsimoortut d: Meeqqat angajoqqaatut oqartussaasui/pilersuisuisut tamarmik suliffeqartut imaluunniit tamarmik ilinniagaqartut.
5) Ataatsimoortut e: Meeqqat angajoqqaatut oqartussaassuseqartup/pilersuisuiusup aappaa suliffeqartoq imaluunniit angajoqqaap aappaa ilinniagaqartoq.
6) Ataatsimoortut f: Meeqqat angajoqqaatut oqartussaasui/pilersuisuii tamarmik suliffeqanngitsut imaluunniit ilinniagaqartuunngitsut.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip utaqqisut allassimaffianniit toqqartuinermini ilutigisaanik qularnaassavaa, meeqqeriviit ataasiakkaat meerartaasa - perorsaanikkut anguniagassat pissutigalugit - ukiumikkut naammaginartumik siammaassimanissaat, nukappiaqqat niviarsiaqqallu sapinngisamik amerlaqatigiinnissaat, aamma meeqqat immikkut ittumik pisariaqartitsisut imaluunniit tapersersorteqartut naammaginartumik siammaassimanissaat.
Imm. 3. Illoqarfigisap nunaqarfigisalluunniit iluani meeqqerivimmut allamut aatsaat nuuttoqarsinnaavoq, tamanna meeqqap atugarissaarnissaanik peqqissusaanillu imaluunniit angallassinikkut pissutsit ajornakusoornerannik pissuteqarpat.

Kapitali 3
Meeqqeriviit

§ 11. Meeqqeriviit tassaapput suliffeqarfiit, sulisut perorsaanikkut ilinniagallit perorsaanikkut anguniagaqartumik meeqqanik ataatsimoortunik minnerpaamik 12-inik sullissiffigisaat, avatangiiserisat meeqqat sulisullu pisariaqartitaannut naleqqussagaassallutik oqartussaasunillu naapertuuttunit akuerisaassallutik.
Imm. 2. Meeqqeriviit kommunimit ingerlataasinnaapput imaluunniit tassaasinnaallutik suliffeqarfiit imminnut pigisut arfinilinnik amerlanernilluunniit meerartallit, kommunalbestyrelsimit ingerlatsineq pillugu isumaqatigiissuteqarfigineqarsinnaasut.

§ 12. Meeqqeriviit pilersinneqassapput 0-imiit 2-nik ukiulinnut meeraaqqerivittut, 0-imiit 6-inut ukiulinnut meeqqat ukiui naapertorlugit agguaassiviusumik meeqqerivittut, 3-miillu 6-inut ukiulinnut meeqqerivittut.
Imm. 2. Meeqqeriviit meeqqanut ataatsimoortunut agguaanneqassapput, meeqqerivinni meeqqat ataatsimoortut amerlanerpaamik 20-nik meerartaqarsinnaallutik, meeraaqqerivinnilu amerlanerpaamik 12-inik.
Imm. 3. Meeqqat immikkut ittunik pisariaqartitsisut inissanik §§ 1-ip 2-llu anguneqarnissaannut pisariaqartunik, kommunalbestyrelsimit imaluunniit meeqqeriviup imminut pigisup siulersuisuinit aalajangiunneqartunik tunineqassapput – meeqqeriviup inassuteqareerneratigut. Meeqqat ataasiakkaat pillugit suleqatigiinnik, tak. § 7, pilersitsisoqarsimappat suleqatigiit aalajangiinermi peqataatinneqarsinnaapput.

Meeqqeriviit illutaannut piumasaqaatit

§ 13. Meeqqeriviit tamarmik atorneqalernerminni ingerlaavartumillu nakkutilliinikkut qatserisartutut oqartussaasunit, peqqinnissamut oqartussanit kiisalu Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmit akuerisaassapput.
Imm. 2. Kommunalbestyrelsip illut akuerissavai, pisortanillu piumasaqaatit piviusunngortinneqarsimanerat nakkutigissallugu.
Imm. 3. Inissatut aalajangiussat amerlassusaannik imaluunniit illunik allannguisoqannginnerani qatserisartutut oqartussaasut, peqqinnissamut oqartussat kiisalu Sullivinnik Nakkutilliisoqarfik allannguutissanik akuersissuteqaqqaartassapput.

Meeqqeriviit akuerisaanerannut uppernarsaat

§ 14. Meeqqeriviit tamarmik akuerisaanerminnut uppernarsaateqassapput, meeqqerivimmi ersittumi nivingasussamik.
Imm. 2. Akuerisaanermut uppernarsaatip makku pillugit paasissutissat imarissavai:
1) Meeqqeriviup aqqa, najugaqarfia sumiiffialu.
2) Meeqqeriviup anguniagai
3) Meeqqeriviup pisortaa
4) Kommunimi ataatsimiititaliaq attavigisaq imaluunniit meeqqeriviup imminut pigisup siulersuisui.
5) Inissat amerlassusaat.
6) Sulisut amerlassusaat.
7) Piffissat ammasarfiit.
8) Pisortanit naapertuuttunit akuersissutit, taakkununnga ilaallutik qatserisartutut oqartussaasunit, peqqinnissamut oqartussanit, Sullivinnik Nakkutilliisoqarfimmit kommunalbestyrelsimillu akuersissutit taakkualu ullui.
9) Meeqqeriviup ukiumoortumik pilersaarutaata sumi pissarsiarineqarsinnaanera taassumalu inatsisitigut tunngavigisai naapertuuttut pillugit paasissutissat.

Naliliineq uppernarsaasersuinerlu

§ 15. Meeqqeriviup meeqqat ataasiakkaat inerikkiartornerat pillugu ataatsimoortumik naliliinikkut naliliinerit uppernarsaasersuinerillu ingerlaavartumik isumagissavai, meeqqallu inerikkiartornera minnerpaamik ukiumut marloriarluni allaaserisassallugu.
Imm. 2. Meeqqap inerikkiartornera pillugu allaaserisat angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqap pilersuisuii inuillu suliamik ingerlatallit naapertuuttut suleqatigalugit malitseqartinneqartassapput.
Imm. 3. Meeqqeriviit pisussaaffigalugu minnerpaamik ukiumut marloriarlutik angajoqqaanik oqaloqateqartassapput meeqqap inerikkiartoqqinnerani suleqatigiinnissaq siunertaralugu.

§ 16. Meeqqap suliffeqarfimmiit suliffeqarfimmut allamut nuunnerani meeqqerivimmi meeqqap qimataani sulisut paasissutissanik naapertuuttunik suliffeqarfimmut nuuffiusumut ingerlatitseqqittassapput.

Meeqqeriviup pisortaa

§ 17. Meeqqeriviup pisortaa perorsaasutut ilinniagaqassaaq ininilu sulisut amerlassusissaattut aalajangiussaasunut ilaassanani.
Imm. 2. Meeqqerivinni kommunip pigisaani meeqqeriviup pisortaa kommunalbestyrelsimit atorfinitsinneqassaaq atuisut ataatsimoorfiata inassuteqareerneratigut.

§ 18. Meeqqeriviup pisortaata perorsaanikkut allaffissornikkullu akisussaaffigaa, meeqqeriviup illersorneqarsinnaasumik malittarisassallu atuuttut naapertorlugit ingerlanneqarnissaa. Meeqqeriviup pisortaata sulisunut tunngasut aamma atuisut ataatsimoorfianni aalajangiussat taakkua innersuussutaat naapertorlugit piviusunngortinneqarnissaat akisussaaffigaa.
Imm. 2. Meeqqeriviup pisortaata aammattaaq akisussaaffigaa, meeqqeriviup perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarusiornissaa aningaasaqarnikkullu missingersersuusiornissaa.
Imm. 3. Meeqqerivinni kommunip ingerlassaani aamma meeqqerivinni imminnut pigisuni kommunalbestyrelsimit ingerlatsinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarfigineqartuni missingersersuutit suliarineqassapput kommunalbestyrelsip malittarisassiai naapertorlugit. Meeqqerivinni imminnut pigisuni missingersersuutit suliarineqassapput siulersuisut malittarisassiaat naapertorlugit.

§ 19. Meeqqeriviup pisortaata akisussaaffigaa meeqqat meeqqerivimmut allatseqqasut nalunaarsorsimanissaat, meeqqat aqqi, inuttut normui, angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiusut aqqi, meeqqallu aninerani tamatumunnga pissutaasoq ilanngullugit. Aammattaaq meeqqat takkunneri nalunaarsorneqassapput, ullut tamaasa qanoq sivisutigisumik najuunnerat nalunaarlugu.
Stk. 2. Meeqqeriviit kommunimit ingerlanneqartut aamma meeqqeriviit kommunalbestyrelsip ingerlatsinissaq pillugu isumaqatigiissuteqarfigisimasaasa meeqqat takkunnerinut nalunaarsuiffik ukiumoortumik perorsaanikkut pilersaarummik tapertaqartillugu kommunalbestyrelsimut nassiuttassavaat.

Meeqqerivinni kommunit ingerlassaanni sulisut amerlassusissaat

§ 20. Meeqqat ataatsimoortut tamarmik minnerpaamik sulisorissavaat perorsaasoq 1, perorsaanermik ilinniarsimasoq 1 ikiortilu 1. Sungiusarlutik sulisut tapersersortaasullu sulisut amerlassusissaannut ilaatinneqanngillat.
Imm. 2. Meeqqeriviup ammanerata nalaani tamatigut meeqqani ataatsimoortuni tamani minnerpaamik sulisut marluussapput, meeqqerivimmilu perorsaanermik ilinniagalik minnerpaamik ataasiussalluni.
Imm. 3. Meeqqerivik pisariaqartitaminik igaffimmi eqqiaasutullu sulisoqassaaq.
Imm. 4. Imm. 1-3-mi pineqartut aallaavigalugit kommunalbestyrelsip meeqqeriviit ataasiakkaat sulisuisa amerlassusissaat aalajangissavaa, pisortallu saniatigut sulisut atorfinitsinneqartarnissaat pillugu tunaartarisassaliussallutik.

Meeqqerivinni kommunit ingerlassaanni atuisut ataatsimoorfiat

§ 21. Meeqqerivinni tamani pisortap minnerpaamik ukiumut sisamariarluni atuisut ataatsimoorfiat ataatsimiigiaqqusassavaa, taakku tassaapput angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiit meeqqerivimmilu sulisut tamarmik.
Imm. 2. Atuisut ataatsimoorfiata suliassarai
1) meeqqerivimmi sammisassanik imaluunniit suliniutinik siunnersuillunilu aaqqissuussineq - meeqqanut anguniagalimmik suliaqarnissamut aamma angajoqqaatut oqartussaasunut/meeqqamik pilersuisuiusunut naleqqiullugu,
2) perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarutit suliarineranni peqataaneq,
3) perorsaanikkut ukiumoortumik pilersaarutit malitseqartinnerat,
4) pisatsersuinermut avatangiiserisallu allanngortinnissaannut tunngasunik siunnersuuteqarneq aamma
5) pissutsit meeqqat ulluinnarisaannut ersarissumik pingaaruteqartut pillugit aalajangiinerit.
6) meeqqeriviup pisortaata atorfinitsinnerani kommunalbestyrelsimut inassuteqarneq.
Imm. 3. Atuisut ataatsimoorfianni nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq naapertorlugu aalajangiisoqartassaaq. Kommunimi atuisut ataatsimoorfiisa ulluinnarni ingerlatsinerminni malittarisassaannik tamanut atuuttussamik kommunalbestyrelsi suliaqarsinnaavoq.
Imm. 4. Atuisut ataatsimoorfiat pisariaqartitsineq naapertorlugu ataatsimiititaliaagallartussanik, atuisut ataatsimoorfiannut nalunaartartussanik, pilersitsisinnaavoq.

Meeqqeriviit imminnut pigisut aqunneqarnerat

§ 22. Meeqqerivinni imminnut pigisuni siulersuisunik qullersaallutik aqutsisuusussanik pilersitsisoqassaaq.
Imm. 2. Meeqqerivinni imminnut pigisuni meeqqeriviup pisortaa siulersuisunit atorfinitsinneqassaaq. Siulersuisut sulisut allat atorfinitsinneqarneranni tunaartarisassanik aalajangersaassaaq.

Kapitali 4
Angerlarsimaffimmi paarsineq

§ 23. Angerlarsimaffimmi paarsisarfik tassaavoq perorsaanikkut kaammattuiffiusumik paarsinissamik neqeroorut ullup-unnuallu ilaa angerlarsimaffimmi meeqqap angerlarsimaffiginngisaani imaluunniit tamanit katersuuttarfimmi ingerlanneqartoq.
Imm. 2. Kommunip angerlarsimaffimmi paarsisarfia tassaavoq angerlarsimaffimmi paarsineq kommunimit pilersinneqarlunilu innersuunneqartoq, angerlarsimaffimmi paarsisartoq kommunimit atorfinitsinneqarlunilu akissaateqartinneqarluni.
Imm. 3. Angerlarsimaffimmi paarsineq namminerisamik ingerlanneqartoq tassaavoq akilerneqarluni angerlarsimaffimmi paarsisarfik namminerisamik pilersinneqarlunilu ingerlanneqartoq. Namminerisamik angerlarsimaffimmi paarsisarfiit malittarisassat kommunip angerlarsimaffimmi paarsisarfiinut atuuttut maleruassavaat.

Angerlarsimaffimmi paarsisartunik angerlarsimaffinnillu paarsiffiusunik akuersineq

§ 24. Kommunalbestyrelsip angerlarsimaffimmi paarsisartut angerlarsimaffiillu paarsiffiusut qinnuteqartoqareerneratigut allakkatigut akuerisassavai.
Imm. 2. Angerlarsimaffimmi paarsisartoq timikkut tarnikkullu pillorissuussaaq aamma perorsaanikkut kaammattuutaasunik sammisaqartitsinernik neqeroornissaminut piginnaasaqassalluni.
Imm. 3. Angerlarsimaffimmi paarsisartup illoqatigiunnagaasalu tamarmik peqqissutsimut uppernarsaat qaammatinik pingasunik pisoqaanerunngitsoq takutissinnaassavaat. Angerlarsimaffik paarsiffissatut akuerineqarsinnaanngilaq, angerlarsimaffimmi paarsisartoq illoqataaluunniit ukiut kingulliit marluk ingerlaneranni ilaqutariissutsimut tunngasuni, kinguaassiuutitigut ileqqorissaarnissamut aamma inuunermut timimullu pinerluuteqarsimasutut eqqartuussaasimappata imaluunniit angerlarsimaffimmi tunillaassuuttumik naapaateqartoqarpat.
Imm. 4. Angerlarsimaffimmi paarsineq tamanit katersuuttarfimmi pippat imm. 2-mi aamma imm. 3-mi aalajangersakkat taamaallaat paarsisartumut atuutissapput.
Imm. 5. Namminerisamik angerlarsimaffik imaluunniit tamanit katersuuttarfik meeqqanik paarsisarfissatut akuerineqartinnagu, kommunalbestyrelsip illutaasut nalileqqaassavai.
Imm. 6. Kommunalbestyrelsip nalilerpagu angerlarsimaffimmi paarsisartutut angerlarsimaffiilluunniit paarsiffiusut akuerineqarsinnaanerannut tunuliaqutaasut peeruttut, akuersineq atorunnaarsinneqassaaq.

Angerlarsimaffimmi paarsinermik innersuussineq

§ 25. Meeqqat suli atualinngitsut katillugit sisamat angerlarsimaffimmi paarineqarnissaat kommunalbestyrelsimit akuerineqarsinnaavoq. Angerlarsimaffimmi paarsiffiusumi ataatsimi nammineq meeqqat 6 inorlugit ukiullit meeqqallu paarisat tallimat qaangissanngilaat.
Imm. 2. Angerlarsimaffimmi paarsisoq amerlanernik paarisaqarsinnaavoq imaluunniit angerlarsimaffimmi paarsisartumut allamut taartaasinnaavoq piffissami killilimmi, isumaqatigiissut naapertuuttoq naapertorlugu.

Atuisut ataatsimoorfiat

§ 26. Angerlarsimaffimmi paarsisarfinni tamani angerlarsimaffimmi paarsisartoq minnerpaamik ukiumut sisamariarluni atuisut ataatsimoorfiannik ataatsimiigiaqqusisassaaq. Atuisut ataatsimoorfiannut ilaapput angajoqqaatut oqartussaasut/meeqqamik pilersuisuiit tamarmik aamma angerlarsimaffimmi paarsisartoq. Illoqarfimmi nunaqarfimmiluunniit ataatsimi angerlarsimaffimmi paarsisartut arlaqarpata, angerlarsimaffimmi paarsisarfiit tamarmik ataatsimoorlutik atuisut ataatsimoorfiannik pilersitsisinnaapput.
Imm. 2. Atuisut ataatsimoorfiata suliassarai
1) angerlarsimaffimmi paarsiffimmi sammisassanik imaluunniit suliniutinik siunnersuillunilu aaqqissuussineq - meeqqanut anguniagalimmik suliaqarnissamut aamma angajoqqaatut oqartussaasunut/meeqqamik pilersuisuiusunut naleqqiullugu,
2) pissutsit meeqqat ulluinnarisaannut ersarissumik pingaaruteqartut pillugit aalajangiinerit.
Imm. 3. Atuisut ataatsimoorfianni nalinginnaasumik amerlanerussuteqarneq naapertorlugu aalajangiisoqartassaaq. Kommunimi atuisut ataatsimoorfiisa ulluinnarni ingerlatsinerminni malittarisassaannik tamanut atuuttussamik kommunalbestyrelsi suliaqarsinnaavoq.
Imm. 4. Atuisut ataatsimoorfiat pisariaqartitsineq naapertorlugu ataatsimiititaliaagallartussanik pilersitsisinnaavoq.

Kapitali 5
Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat

§ 27. Kommunalbestyrelsi meeqqanut suli atualinngitsunut sammisaqartitsinissanik allanik neqerooruteqarsinnaavoq, sumiiffinni ataasiakkaani kissaatigisat pisariaqartitsinerillu tunuliaqutaralugit. Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat akeqanngillat.
Imm. 2. Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat tassaapput piffissap ilaa neqeroorutit, meeqqanut suli atualinngitsunut inersimasumik ilaqartunut saaffiginnittut, meeqqap inerikkiartorfissaasa ataatsip arlallilluunniit iluanni anguniagaqartumik sammisaqartitsinermik imaqartut.
Imm. 3. Sammisaqartitsinissamik neqeroorutit allat pilersinnissaat aallartinnissaallu siunertaralugu ataqatigiissaarisussamik toqqaanissaq kommunalbestyrelsip pisussaaffigaa. Ataqatigiissaarisup sumiiffinni ataasiakkaani peqatigiiffiit, inuit isumalluutigineqarsinnaasut suliamillu ilisimasallit naapertuuttut allat suleqatigissavai.

Kapitali 6
Aalajangersakkat tamanut atuuttut

Aningaasalersuineq

§ 28. Meeqqerivinnut, angerlarsimaffinni paarsisarfinnut aamma sammisaqartitsinissamik neqeroorutinut allanut Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu ingerlanneqartunut aningaasartuutit kommuninit akilerneqassapput.
Imm. 2. Namminersornerullutik Oqartussat meeqqeriviit pilersinnerinut tapiissuteqarsinnaapput.

Misileraalluni aaqqissuussinerit

§ 29. Kommunalbestyrelsip inassuteqareerneratigut, Naalakkersuisut kommunini meeqqanut suli atualinngitsunut ulluunerani neqeroorutinik misileraalluni aaqqissuussinerit akuerisinnaavaat.
Imm. 2. Kommunimi misileraalluni aaqqissuussineq sivisunerpaamik ukiuni pingasuni atuussinnaavoq.
Imm. 3. Kommunimi misileraalluni aaqqissuussinermut atatillugu, tak. imm. 1, ukiut tamaasa nalunaarusiortoqartassaaq Naalakkersuisunut tunniunneqartussamik.

Maalaaruteqarsinnaaneq

§ 30. § 10 aamma § 24, imm. 1 naapertorlugit kommunalbestyrelsip aalajangiineri Inunnik Isumaginninnermi Maalaaruteqartarfimmut maalaarutigineqarsinnaapput, Inunnik isumaginninnerup aqunneqarnera aaqqissugaaneralu pillugu Inatsisartut peqqussutaanni aalajangersakkat naapertorlugit.
Imm. 2. Inatsisartut peqqussutaanni matumani aalajangersakkat allat naapertorlugit kommunalbestyrelsip aalajangiineri ingerlatsinikkut oqartussanut allanut maalaarutigineqarsinnaanngillat.
Imm. 3. Inatsisartut peqqussutaat manna naapertorlugu malittarisassaliat naapertorlugit kommunalbestyrelsip aalajangiineri ingerlatsinikkut oqartussanut allanut maalaarutigineqarsinnaanngillat.

Atuuttuulersitsineq

§ 31. Inatsisartut peqqussutaat manna atuuttuulissaaq 1. januar 2009.
Imm. 2. Ilutigisaanik atorunnaarsinneqarput
1) Ulluunerani paaqqinnittarfiit, ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinniffiit il.il. pillugit Inatsisartut peqqussutaat nr. 7, 21. maj 2002-meersoq kingusinnerusukkut allannguutai ilanngullugit,
2) Ulluunerani paaqqinnittarfiit aqunneqarnerat, siulersugaanerat ingerlanneqarnerallu pillugit Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 5, 16. april 2007-imeersoq, § 2 pinnagu, taanna atorunnaarsinneqassaaq 1. marts 2009,
3) Kommunit aaqqissuussaannik ulluunerani angerlarsimaffimmi paarsisitsisarneq pillugu Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaat nr. 65, 29. december 1994-imeersoq aamma
4) Meeqqat ullukkuinnaq paaqqinnittarfinnut/ulluunerani angerlarsimaffimmi paaqqinnittarfinnut kommunemit ingerlanneqartunut inissinneqartarnerat pillugu Isumaginninnermi Pisortaqarfiup kaajallaasitaa nr. 129, 11. december 1978-imeersoq.
Imm. 3. Sunngiffimmi sammisaqartitsinerup aaqqissugaanera pillugu Inatsisartut peqqussummik atuuttuulersitsinissaasa tungaannut kommunalbestyrelsip suli pisussaaffigivaa meeqqat 7-iniik 15-inut ukiullit fritidshjemminut innersuuttarnissaat, tak. § 9, imm. 1. Kommunalbestyrelsi utaqqisunut allassimaffiliussappat meeqqat taakku ataatsimoortunut b-nut ilanngunneqassapput, tak. § 10, imm. 1, nr. 2.
Imm. 4. Inatsisartut peqqussutaat imm. 2, nr. 1-imi taaneqartoq naapertorlugu aalajangersakkat atuuttuulersinneqarsimasut imaluunniit suli atuutsinneqartut Inatsisartut peqqussutaat imaluunniit Inatsisartut peqqussutaat alla tunngavigalugu taarserneqarnissamik atorunnaarsinneqarnissamilluunniit tungaanut atuutissapput.

Namminersornerullutik Oqartussat, 5. december 2008

Hans Enoksen

/

Tommy Marø

Siullermeerinninnermut siunnersuut

Siunnersuummut nassuiaatit

Isumaliutissiissut (Aappassaaneerinninneq)

Pingajussaaneerinninnermut allannguutissatut siunnersuut (akuerineqartoq)