Puisineersunik tunisassianik eqqusseqqusiunnaarneq pillugu

Qujavunga EU-p puisineersunik tunisassianik eqqusseqqusiunnaarnerata inuuniarnikkut kingunerisai pillugit saqqummiussisinnaaninnut periarfissinneqarama.

Erseqqarilluinnartumik isumaqarpunga suliat unamminartut suleqatit attuumassuteqartut toqqaannaq tikillugit naligiilluni oqaloqatigiinnikkut paaseqatigiinnikkullu pisariaqartoq. Piffissami kingullermi ataatsimiittarninni takusimavara puisit puisinniarnerlu pillugit annertuumik Europami nunamilu allani pisortanut, tuniniaasartunut atuisartunullu paasititsiniaasoqarnissaa pisariaqartoq. Taakkua pillugit Europami inuit paasisimasakippallaartut qaammarsaavigineqartariaqarput.

Tassungalu tunngatillugu siunnersuutigerusuppara EU-p, eqqusseqqusiunnaarnermik inuillu immikkut pineqarnissaanik atuutilersitsisup - paasitsiniaanissami ikiussagaatigut, taamaasilluni inerteqqussut inuillu immikkut pineqarnissaannut tunngasoq inunnit paasisinnaaqqullugu.

Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Naalakkersuisutut pingaarteqaara Kalaallit Nunaanni suli annertunerusumik piujuartitsinissaq tunngavigalugu uumassusillit pisuussutigut annertusarneqarnissaat, uumasoqatigiit pillugit pitsaasunik inassuteqaateqarneq tunngavigalugu iluaqutigineqarnissaata. Aamma suliniutigaara nunap iluani nunallu allat akornanni kattuffissuit nunallu kattussimasut tusaaniarneqarnerunissaat suleqatiginissaallu pingaaruteqarluinnartoq. Puisit amiinik tunisassiorfipput piniartortagullu tusaaniarsimavakka kajumissaarimmata EU-mi suleqatit oqartussaasullu oqaloqatiginissaanut ataatsimeeqatiginissaanullu.

Kalaallit Nunaat nunaavoq assigiinngissutilerujussuaq. Inuiattut kultureqarpugut ileqqutoqaqarlutalu ukiunik 4000-nik pisoqaatigisut. Kalaallit inuiaqatigiilli aamma nunarsuarmioqataavugut nutaaliortut aammalu ineriartortut, soorlu 21. juni 2009-mi Namminersorlutik Oqartussaaneq eqqunneqarpoq. Taamatullu inissisimalerneq assersuutigalugu isumaqarpoq nammineq pisuussutigut, imarmiut suli annertunerusumik isumalluutigineruleratsigit. Aamma isumaqarpoq nunap immallu piinik pisuussutigut taakkunanngalu isumalluuteqarnerput suli annerusumik nakkutigissagipput pinngortitaq pisuussutaalu mianeralugit, siunissami kinguaassatta nungukkiartuutaanngitsumik isumalluutiginissaat eqqanaarniarlugu.

Aamma pisuussutit tamaasa iluaqutigineqarnerinut atatillugu nerisaqaqatigiinneq eqqarsaatigalugu naapertuuttumik aqutsinissaq pingaaruteqarluinnartuunera erseqqissaatigerusuppara. Puisit amerlassutsimikkut imartatsinni amerliartuinnarnerannik pissuteqartumik aalisartortagut piniartortagullu taakkunannga annertuumik unammillerteqalernikuupput.

Nersornartittarpakka suleqatit ilisimatusarneq tunngavigalugu aalajangiinissaminnik pingaartitsisut. Uanilu innersuussutigissavara aalisarneq pillugu EU-mik suleqateqarnissamut isumaqatigiissuterput pitsaasoq. Ernumassutigeqaarali EU-p puisinik tunisassianik eqqusseqqusiunnaarnera Inuit immikkut pineqaraluartut, misigissutsit aallaavigalugit pissutsit piviusuunngitsut tunngavigalugit aalajangiinerummat.

Pissutsit ilungersunarsiartuinnartumik taamaanneri ernumassutigaakka, tassami uagut nunallu sanilerisatta imartaanni puisit amerliartuinnarmata, ullumikkullu nalilerneqarlutik 15,2 mio. aamma 17,2 mio. akornanni amerlatigisut. Uumasut nakorsaanik ilisimaneqarluartumit paasitinneqarpunga puisit nualluummik nappaalalersinnaanerannik annertuumik aarleqquteqarluni. Tamannalu pissagaluarpat oqartariaqarpunga annertoorujussuarmik siunertarineqanngikkaluarttumillu uumasunik atugarliortitsilissasoq. Akisussaaqatigiilluta nunarsuarmioqatigiittugut immami nerisaqaqatigiinneq annertuumik nikisinnianngikkutsigu nammaqatigiittumik iliuuseqartariaqarpugut.

Taassumalu saniatigut EU-p nunallu allat aalajangersagaanut aammalu EU-p ilumini politikkerisaanut annertoorujussuarmik Kalaallit Nunaat eqqugaaqqavoq. Puisinit pisunik tunisassianik EU-mut nunanullu allanut eqqusseqqusiunnaarnerit assersuutitut taaneqarsinnaapput. Inuit immikkut eqqussinissaannut akuerisaagaluartut aalajangiineq maanna puisit amiinik avammut tuniniaanermut annertuumik innarleereerpoq. Ullumikkut puisit amii 290.000 missaanniittut uninngasuutigineqarput nunat tamat akornanni niuerneq aserorluinnarneqarmat. Ullumikkut tusarniaanerup saniatigut EU-p inerteqqussuteqarnini eqqarsaatigeqqittariaqarpaa aammalu pisariaqarpoq WTO-mut suliat tunngasut Norgep Canada-llu suliassiissutigisimasaat piaartumik isummerfigineqarnissaat. Sulianik taakkuninnga paamaarussineq tunisassiaatitsinik tunitsivissarsiornermut akornusersueqataammata.

Oqalugiaraangama erseqqissaatigisarpara Kalaallit Nunaanni Namminersorlutik Oqartussaqalernerup malitsigisaanik pisuussutitta annertunerusumik atorluarnissaannik ilungersuuteqartariaqartugut nammineq pilersornerunissarput eqqarsaatigalugu. Tunisassiassat tamarmik annertunerusumik atorluarneqartariaqarput tunisassiarineqarnerilu annertusarlugu taamaaliornikkut inuussutissat kalaallit Nunaata avataaniit eqqussukkavut annertuallaareersut millisarneqassammata, taamaaliornikkullu aamma siunertaavoq CO2-mik aniatitsinerup annikillisaavigineqarnissaa peqataaffigerusukkatsigu. Aamma nammineq pisuussutitta atorluarnerunerisigut aammalu annertunerusumik tunisassiarinerisigut Kalaallit Nunaanni annertusiartortumik inuulluarniutit malitsigisaannik nappaateqartalerneq millisarneqassaaq pinaveersaartinneqarlunilu.

Nakorsanit ilisimatuunillu kalaalimerngit nerisarineqartarneri peqqinnassusaat nalilersorneqarsimapput. Ilisimatuullu inassutigaat Inuit nerisatoqqatik unitsissanngikkaat annikillissanngikkaallu taakkua nunat suliffissuaqarfiusut tunisassiaat aamma inuussutissat avataaniit eqqussukkaniit peqqinnarnerummata.

Aalisartut piniartullu kattuffiata aamma ICC-p Nunap Inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik saneqqussisimasinnaanermik ernumassutigisaat tunginninngaaniit paasisinnaavara, ingammillu aningaasaqarnikkut inuuniarnikkullu ineriartornerat eqqarsaatigalugu. Puisinniarnermut atatillugu aningaasaqarniarneq eqqortiavoq. Naalakkersuisullu aalajangiipput puisit amii pillugit tapiissuteqartarneq ingerlaannassasoq, taamaasiornikkut piniartut puisinniartartut piniarnermiit isertitaqarsinnaassammata, naak puisit amiinik tuniniaaneq sequtaqqagaluartoq. Puisinniarneq Kalaallit Nunaannut tamanut inuuniarnikkut pingaaruteqarluarpoq neqinik nutaanik aammalumi peqqumaatersornermi pilersuisuummat.

Takussutissaqalereerpormi Inuit pineqannginnissaannik siunertaq iluaqutaanngitsoq.

Ajuusaarutigeqisannik Europami, Ruslandimi, Belarusimi aamma Kazakhstan-imi iliuusaasut maluginiarsimavakka, niuernermi akornusersuutinik atuutilersitsineq misigissutsinik tunngaveqartut pissutsinillu piviusuunngitsunik aallaaveqartut. Tamannalu Kalaallit Nunatta innuttaannik aningaasarsiornikkut inuuniarnikkullu kingunerlutitsisut. Piniartortatsinnut ilaqutaannut inuuniarnerannullu annertuumik eqquipput.

Nunat tamat akornanni kattuffissuarnut ilaasortat, taakkualu ataanni EU nunani ataasiakkaani politikkit aamma isumaqatigiissutit malinneqarnissaasa immikkoortissinnaanngippassuk, sammivigineqartoq assut ernumassutigaara, ingammillu iliuusaasut Kalaallit Nunaannut qanoq kinguneqassanersut.

Naalakkersuisut annertuumik ajuusaarutigaat inerteqqussummi inuit immikkut pineqarnissaat naatsersuutigineqartumik iluaqutaasimanngimmat. Taamaattumik siunnersuutigissavara nunani EU-mut ilaasortaanngitsuni - takoriikkatta saniatigut - puisinit pisunik tunisassianik politikkikkut inerteqqussuteqarnerit siammaatinnginnissaannik paasititsiniaasoqarnissaanik suliniarnitsinni EU-p tapersersussagaatigut. Aallarniininni oqaatigaara pissusissamisuussasoq EU-miit inerteqqussut inuillu immikkut pineqarnissaannik peqqussutip qanoq paasineqarnissaa pillugu paasititsiniaanermi suleqatigiissasugut.

Kissaappassi tusarniaaneq tamassinnut angusaqarfiulluarumaartoq.