EU-mut isumaqatigiissut
Kalaallit Nunaat 1985-imi EF/EU-mit animmalli illuatungeriit taakku marluk akornanni aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqartoqartarpoq. Kalaallit Nunaata Europami tunitsivinnut akitsuutitaqanngitsumik tuniniaasinnaanera aammalu EU-p Kalaallit Nunaata eqqaani aalisarsinnaatitaaneranut akiliuteqartarnera isumaqatigiissutitigut qulakkeerneqarpoq. Isumaqatigiissut kingullerpaaq 2000-imi isumaqatigiissutigineqarpoq, piffissamilu 2001-imiit ukioq 2006 tikillugu atuuttussaalluni, taaneqartarlunilu aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut tapiliussat sisamaat. Piffissami tamatumani Kalaallit Nunaat ukiumut 240 mio. kr.-t missaannik aalisarsinnaatitaanermut EU-mit pisarpoq, aaqqissuussaanermullu tapinik 80 mio. kr.-t missaannik pisaluni. 2005-imi isumaqatigiissut nutaaq isumaqatigiissutigineqassaaq. Matuma allanneqarnerata nalaani isumaqatigiinniarnerit suli naammassineqanngillat.
2003-mi aasaanerani aalisarneq pillugu isumaqatigiissummut tapiliussat sisamaat iluarsartuuteqqinneqarpoq. EU-mut pisassarititat ilaatigut annikillineqarput, missingersuutinullu tapiissuteqarnermut aaqqissuussineq eqqunneqarluni. Inernera tassaalerpoq Tapiliussat sisamaata allanngortinneqarnissaanut tapiliussaq Isumaqatigiinniaqqinnerit Athenimi 16.-18. juni 2003-mi naammassineqarput. Tamanna pissutigalugu tapiliussaq taaneqarajuttarpoq Athenimi tapiliussaq imaluunniit Athenimi isumaqatigiissut. Kalaallit Nunaata pisortatigoortumik akuersinini 2003-mi ukiakkut piviusunngortippaa. Athenimi tapiliussaq naatsumik oqaatigalugu Kalaallit Nunaata EU-mut aalisagartassiisarnissaanut tunngasuuvoq. Akerlianik Kalaallit Nunaat 320 mio. kr.-t missaannik pisassaaq, taakkunannga 240 mio. kr.-t missaat aalisarsinnaanermut akiliutaallutik. Sinneri missingersuutinut tapiupput. EU naammaginartumik Kalaallit Nunaata imartaani aalisarsinnaatillugu peqatigisaanik Kalaallit Nunaata aalisakkanik tunisassiai akileraarutitaqanngitsumik EU-mut eqqunneqarsinnaapput.
EU-mut isumaqatigiissut isumaqatigiissutit pingaarnersaraat, tassatuaallunilu isumaqatigiissummi illuatungerisap aalisarsinnaatinneratigut Kalaallit Nunaata aningaasarpassuarnik pissarsisarneranut tunngasuusoq. Taamaasilluni isumaqatigiissutit sinneri aalisarsinnaanerit paarlaaqatigiissutiginerinik (pisassiissutit) ilusiligaapput. EU-mik isumaqatigiissut naapertorlugu periarfissat nutaat nunanut allanut neqeroorutigineqartinnagit siullermik EU-mut neqeroorutigineqartassapput.
Nunat tamat akornanni isumaqatigiissutit allat
Tamatuma saniatigut nunat tamat akornanni arlalinnik isumaqatigiissuteqarpoq. Naatsumik oqaatigalugu nunat allamiut angallataat amerlaqisut ukiut tamaasa Kalaallit Nunaata eqqaani aalisartarput, pisaminnillu nunaminnut angerlaassisarlutik. Taamatut aalisarsinnaatitaanermut akiliutitut Kalaallit Nunaat ukiut tamaasa milliuunilikkuutaanik pisarpoq, tak. ataani allassimasut. Ukiut kingullerpaat qulit ingerlanerini Kalaallit Nunaata, EU-mit paasineqarluni, arlalinni aalisarsinnaaneq pillugu Ruslandimik, Norgemik, Islandimik Savalimmiunillu isumaqatigiissuteqarpoq, soorlu aamma New Foundlandip avataani aalisartoqarsimasoq. Taamaattoq Kalaallit Nunaata imartaasa avataanni periarfissat taakku annikitsuinnapajaapput, nunani allamiut angallataasa Kalaallit Nunaata eqqaani aalisarnerinut naleqqiullugit.
Aalisarneq pillugu Kalaallit Nunaata Norgellu akornanni isumaqatigiissut 1991-imeersoq
Kalaallit Nunaat Norgelu 1992-miilli aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarput, illuatungeriilluni namminneq killeqarfimmik iluini aalisarsinnaanermut aammalu aalisarneq ilisimatusarnerlu pillugit suleqatigiinnermut tunngasuusumik. Isumaqatigiissutikkut angallatit Kalaallit Nunaanneersut Norgep aalisarfiini aalisarnissamut periarfissaqalerput, Kalaallit Nunaatalu eqqaani aalisagaqarfiit ilisimatusarfiginerat suleqatigiissutigineqarsinnaalerluni. Isumaqatigiissut Kalaallit Nunaata Ruslandillu akornanni isumaqatigiissummut atatillugu isiginiarneqassaaq, anguniagarlu pingaarneq tassaavoq saarullinniarneq pillugu Kalaallit Nunaata teknikkikkut ilisimasaqarnerata attatiinnarneqarnissaa, tamaasilluni saarulliit uterpata/utissappata Kalaallit Nunaat piareersimalluassammat. Pisassanik paarlaqatigiilluni aaqqissuussinerit ukiut tamaasa isumaqatigiissutiginerinut atatillugu anguniagaq tassaavoq, angallatit Kalaallit Nunaanneersut eqqarsaatigalugit aalisarnissamut periarfissaannut sapinngisamik pitsaanerpaamik angusaqartarnissaq.
Aalisarneq pillugu Kalaallit Nunaata Ruslandillu akornanni isumaqatigiissut 1992-imeersoq
Tamatuma saniatigut 1992-imi 1991-imilu Ruslandimik Norgemillu marlunnik illuatungeriilluni isumaqatigiissuteqartoqarpoq, taakkualu ingerlaqqissapput. Isumaqatigiissutit tassaapput aalisakkanik paarlaaqatigiinnerit, taamaasilluni Kalaallit Nunaat Norgep Ruslandillu avannaani Barentshavemi saarullinniarnissamut periarfissaqalerpoq, akerlianillu qaleralinnik suluppaakkanillu pisassiissutaasunik Norge Ruslandilu Kalaallit Nunaata imartaani aalisarsinnaallutik. Naggataagut Savalimmiunut 1997-imi isumaqatigiissuteqartoqarpoq, Kalaallit Nunaata Savalimmiut imartaanni aalisarsinnaaneranik ammaassisumik.
Aalisarneq pillugu Kalaallit Nunaata Savalimmiullu akornanni isumaqatigiissut 1997-imeersoq
Kalaallit Nunaat Savalimmiullu 1997-imiilli aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarput namminneq aalisarfigisamik iluini aalisarsinnaatitaanermut aammalu aalisarneq pillugu suleqatigiinnermut tunngasumik. Isumaqatigiissutikkut angallatit Kalaallit Nunaanneersut Savalimmiut killeqarfiata iluani aalisarsinnaalerput. Isumaqatigiissummi illugiilluni pisassiissutit annertunngitsut pineqarput, allatigulli aalisarnermut tunngasutigut, minnerunngitsumik suleqatigiiffissuarni NAFO-mi NEAFC-imilu, Kalaallit Nunaata Savalimmiunut attuumassutai pissutigalugit pingaaruteqartutut isigineqarluni. Ukiut tamaasa isumaqatigiissuteqarnermut siunertarineqartoq tassaavoq angallatit Kalaallit Nunaanneersut aalisarsinnaanermut periarfissaat eqqarsaatigalugit pitsaanerpaamik angusaqarnissaq.
Imartani Kalaallit Nunaata, Islandip Jan Mayenillu akornanni ammassaat pillugit Kalaallit Nunaata, Islandip Norgellu akornanni isumaqatigiissut
Ataatsimoorussamik ammassaatinit Kalaallit Nunaata pissarsiaqarluarnissaa siunertarineqarpoq. Jan Mayenip, Islandip Kalaallit Nunaatalu akornanni ammassanniarneq pillugu Kalaallit Nunaata/Danmarkip, Norgep Islandillu akornanni pingasuulluni isumaqatigiissut 1994-imeersoq nutarterneqanngilaq, taamaattumillu 1998-imi aprilip naanerani atorunnaarluni. Taarsiullugu ammassanniarneq pillugu Kalaallit Nunaat Islandimut 1998-imi isumaqatigiissuteqarpoq. EU-mut isumaqatigiissutikkut, Kalaallit Nunaata EU-mut isumaqatigiissutigisimasaatigut, Kalaallit Nunaannut pisassiissutigineqartut 70 procentii EU-mit aalisartunit pisarineqarsinnaatitaalersut, Kalaallit Nunaata 30 procentii kingulliit nammineq atorsinnaavai. Taakku angallatinit Kalaallit Nunaanneersunit aalisarneqarsinnaapput, imaluunniit nunanut soqutiginnittunut pingajuusunut tunineqarsinnaallutik. 1998-imi allanik isumaqatigiissuteqartoqarpoq, ilaatigut Savalimmiunik Islandimillu illugiilluni isumaqatigiissuteqartoqarluni ilaatigullu pineqartut taakku peqatigalugit pingasuulluni isumaqatigiissuteqartoqarluni.
Aalisarnermut tunngasutigut suleqatigiinnissaq pillugu Isumaqatigiissut, Kalaallit Nunaat aamma Island
1998-imi Island aamma (Danmark) Kalaallit Nunaat (sinnerlugu) illugillutik aalisarneq pillugu isumaqatigiissuteqarput. Ukioq taanna Savalimmiut suleqatigineqalerput, isumaqatigiissut atsiorneqarsimasoq illuatungeriilluni isumaqatigiissummik taarserniarlugu, annerusumik qalerallit suluppaakkallu ataatsimoorussaasut aqunneqarnerat siunertaralugu. Assigiinngitsunik pissuteqartumik suleqatigiinneq kinguneqanngilaq, taamaasilluni ukiut ataasiakkaat pillugit ilumoortumik isumaqatigiinniartoqarsimanani. 2001-imi ukiakkut Kalaallit Nunaata suliniuteqarneratigut illuatungeriit pingasuusut Københavnimi naapipput, ataatsimiinnerli tamanna aamma kingunissalimmik inerneqanngilaq. Ukiut marlussuit kingulliit ingerlanerini suluppaakkat pisassiissutit ataqatigiissaarnissaat aallaavigalugu nutaamik isumaqatigiinniartoqarpoq. Tamatumuuna Island suliniuteqartuuvoq. Anguniagaq tassaavoq ataatsimoorussamik aalisagaatinit Kalaallit Nunaata pitsaasumik pissaqartitaanissaa, aammalu nuna kangimut sanilerisaq Savalimmiullu peqatigalugit ataatsimoorussamik aalisagaatit pillugit malittarisassaqarnissaq.
Ataatsimoorussamik aalisagaatit pillugit Canadamik oqaloqateqarnerit
1986-imiilli atorfilittat aqqutigalugit Kalaallit Nunaata Canadallu akornanni oqaloqatigiittoqartarpoq. Aalisarnermut tunngatillugu oqaloqatigiinnerit taakku annerusumik Davis Strædemi Baffin Bugtimilu ataatsimoorussamik raajaqarfiit qaleraleqarfiillu pineqartarput. 2004-mili oqaloqatigiittarnerit Canadap unitsippai, L3-mi DFG-mut raajanik namminerisamik pisassiissutaasunik Kalaallit Nunaata december 2003-mi aalisaqqilernera kamaatigalugu ( tak. immikkoortoq 9.2.). Tamatuma kingunerisaanik 2003-mi oqaloqatigiinnermit nassuiaat ataani issuarneqarpoq. Taamanikkut Aalisarnermut, Piniarnermut Nunalerinermullu Pisortaqarfiusoq ulluni 13.-14. januar 2003-mi atorfilittatigoortumik Canadamut isumaqatigiinniarpoq ukioq 2003 pillugu aalisarneq piniarnerlu pillugit ataatsimoorussamik soqutigisat pillugit.
Aalisarnermut Piniarnermullu Pisortaqarfiup aamma Namminersornerullutik Oqartussat nunat tamat akornanni attuumassutaat isumaqatigiissutaallu pillugit erseqqinnerusumik allaaserisat piniarlugit Nunanut allanut politikki pillugu Naalakkersuisut Nassuiaataat innersuussutigineqarpoq, taannalu aaneqarsinnaavoq una toorlugu.